Skip to main content

Ninja Kostaa Pitkästä Aikaa

 Moi, 

Tällä kertaa kokeillaan melko tuoretta Segan klassisen hahmon paluuta Switchillä. Shinobi: Art of Vengeance julkaistiin elokuun lopussa ja pelin on kehittänyt Lizard Cube, eli sama studio kuin mainion Streets of Rage 4:n taustalla. 

Shinobi on segan 16-bittisen aikakauden tunnetuimpia sarjoja, mutta tätä nykyä Joe Musashin seikkailut ovat vaipuneet unohduksiin innokkaimpia retropelaajia lukuunottamatta. Omissa kirjoissani Sega Mega Driven Shinobi 3 on ehkä koko konsolin paras peli, tai ainakin aivan terävintä kärkeä. Ensimmäisten kuvien ja trailerin perusteella kaikki näytti oikein lupaavalta ja vaikka nykyään tämän tyylisiä perinteisen sarjojen uudelleen lämmittelyjä tulee paljon, niin tämä kyseinen projekti tuntui erityisen lupaavalta. Lunastiko peli melko korkeat odotukset? Otetaan selvää. 


Kuten olettaa saattaa, peli on sivulle scrollaava toimintaseikkailu, joka on toteutettu tyylitellyllä 2.5D grafiikalla. Mukana on hieman tasoloikkaa ja kenttien tutkimista, mutta en nyt kutsuisi Shinobia ihan Metroidvaniaksi. 


Ulkoasun lisäksi myös toimintaa on uudistettu. Tällä kertaa tuplahyppy on helppo toteuttaa, siinä missä ennen se piti ajoittaa tarkasti, mikä oli vanhan Shinobin suurin ja ehkä ainoa turhautumisen aihe. Liikkeitä ja hyökkäyksiä on huomattavasti enemmän ja mukana ovat nykyään trendikkäät väistökierähdykset ja ilmassa syöksyt. Erikoisliikkeitä on kahta sorttia, toinen mittari täyttyy hyökkäämällä ja toinen ottamalla osumia itse. Liikkeitä avataan lisää kauppiaalta ja/tai tutkimalla paikkoja. 

Ulkoasu on tyylikäs ja etenkin animaatiot tekevät vaikutuksen liikkeessä. Hahmojen suunnittelu on retrolla tavalla tyylikästä, mutta samalla modernia ja kenttien teemat ja taustat vaihtelevat perinteisestä ninjakylästä moderniin cyberpunk-kaupunkiin. Myös kenttien ulkoasu on tyylikäs ja paikka paikoin tekee oikein vaikutuksen. Tämä ja Huntdown ovat jääneet mieleen vaikuttavimpina 2D futuristinen kaupunkien kuvauksina. 


Vaikeustaso on tiukka, mutta ei turhauttavan vaikea. Peliä voi myös helpottaa valitsemalla maltillisempi vaikeustaso, joten missään vaiheessa seinä ei nouse tyystin pystyyn. Henkilökohtaisesti Shinobin haaste on viime vuosien parhaimmin sopivia, eli koko ajan piti yrittää, mutta kertaakaan en jumittunut pomotaisteluun tai tasoloikkaan muutamaa yritystä pidempään. Minulla ei ole enää aikaa tai kärsivällisyyttä hakata päätä seinään videopelissä viikkokaupalla etenemättä mihinkään, joten Soulsit ynnä muut sadismit jäävät nykyään hyllyyn tai odottamaan aikaa, milloin ei ole oikeasti mitään muuta tekemistä kuin pelaaminen. 


Shinobi: Art of Vengeance on oikein mainio uusi näkemys perinteisestä pelistä ja menee Streets of Rage 4:n kanssa samoille kärkisijoille. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Lohenpunainen Paroni Palaa

 Moi, tällä viikolla on vaihteeksi vuorossa pieni harrasteblogi. Palaamme aiemmista blogeista tuttuun Mobile Suit Gundamin maailmaan, kun tällä kertaa avataan ja tuunataan Bandain Robot Spirits-sarjan MS-14S Gelgoog Char’s Custom Model.  Kyllä vain, ensimmäisestä Gundamista tuttu antagonisti, Punainen Komeetta, Char tekee paluun. Tällä kertaa mobile suit on päivitetty perinteisestä Zaku 2:sta viimeistä huutoa olevaan Gelgoog Commander Typeen. Tässä uudessa mallissa erityistä oli sen Gundamin tasoinen suorituskyky ja mahdollisuus käyttää ensimmäistä kertaa tehokkaita beam-aseita Zeonin kehittämässä laitteessa. Näitä valmistettiin Gundamin historiikin mukaan 25 kappaletta ja Char sai tietysti yhden laitteen testiin, loput menivät Zeonin muille pilottiässille.  Lootasta löytyy reilu satsi vaihto-osia, kuten käsiä, tutut moottoriefektit ja useat erilaiset beam naginatan efektit esim. vauhdikkaita dioraamoja varten. Erikoisuutena löytyy jopa katkennut käsi kuvaamaan tiettyä ko...