Skip to main content

Saako Tätä Punaisena?

 Moi,

Tällä kertaa avataan lootaa ja tarkemmin sanottuna yksi Japanin reissun tuliaisista. Katsotaan, miltä näyttää Bandain Metal Robot Spirits Red Gundam

Tämän sarjan robotteja on esiintynyt vanhemmissa blogeissa pari kertaa aikaisemminkin, mutta otetaan kuitenkin nopea esittely: Metal Robot Spirits on Bandai Tamashii Nations, keräilijöille suunnatun brändin sarja, jossa ikäänkuin yhdistetään perinteinen, 70-luvulta peräisin oleva metallisten super robottien sarja, Soul of Chogokin ja uudempia animerobotteja, pääasiassa Gundam-sarjoista sisältävä robot Spirits. Käytännössä tämä meinaa, että iso osa figuurin rungosta ja nivelistä on metallivalua. Se tuo mukanaan jämäkkyyttä, painoa ja sitä kautta ylipäänsä laadun tuntua. Myös maalia ja yksityiskohtia, kuten valmiita merkintöjä on enemmän kuin normaaleissa Robot Spirits julkaisuissa. 

Red Gundam on viimeisimmän Mobile Suit Gundam-sarjan, Gquuuux:n mobile suit, joka oli alun perin sarjan vaihtoehtoisen aikajanan mukainen alkuperäinen Gundam, kuten vuoden 1979 sarjassa, mutta päätyi Amuron sijasta Charille, kuten punaisesta väristä voi päätellä. Studio Kharan sarja leikittelee muutenkin vaihtoehtoisilla mahdollisuuksilla alkuperäisen sarjan tapahtumiin nähden, mutta koko homma on sen verran monimutkainen selitettäväksi, että se ei onnistu tämän lootan avauksen puitteissa.

Khara on Hideaki Annon animaatiostudio ja tämän Gundamin ulkonäössä on mukana enemmän kuin vähän Evangelionin EVA-robottien tyyliä. Valinta on rohkea ja poikkeaa ehkä eniten minkään sarjan ns. pää-Gundamista, jos ei lasketa toista tämän saman sarjan päähahmoista. Mukana on tunnistettavia piirteitä perinteisestä RX-78 “pappa-Gundamista” mutta etenkin keskivartalo ja raajat muistuttavat paljon EVA-robotteja. Pään ulkonäkö muistuttaa osittain perinteistä Gundamia ja suun kohdalla olevat kamerat näyttävät kulmahampailta, kuin punaisella ogrella tai onilla. Laatikosta löytyy lisäksi beam rifle, kaksi miekkaa, kilpi, Gundam Hammer, jonka ketju on oikea metalliketju, jalusta ja tietysti Red Gundamin erikoisin piirre, kaksi laserpyssyä, joita sarjassa kutsutaan nimellä “bit”. Niiden idea on toimia telepaattisilla kyvyillä ohjattavina etä-aseina, jotka voivat liikkua omilla moottoreillaan. Red Gundamissa on myös 6 kappaletta paikkoja, joihin ne voidaan kiinnittää, 2 olkapäissä, 2 kyynärpäissä ja 2 jaloissa.

Maalaus on täydellinen, ilman pienintäkään lipsahdusta tai epätarkkuutta. Päässä olevat kamerat ja pienet yksityiskohdat, jotka ovat jopa niin pieniä, että niitä on vaikea nähdä paljaalla silmällä on toteutettu erittäin vaikuttavalla tarkkuudella. Esimerkiksi silmissä, jotka ovat kooltaan alle millimetrin on tarkemmin katsottuna hyönteisen silmiä muistuttava kennorakenne ja pientä pistettä muistuttava tumma viiru on itse asiassa tekstiä. 

Liikkuvuus on hyvä, mikä oli odotettavissa koska Gundamin malli on pitkä ja hoikka, eikä mikään osa ole muiden tiellä. Metallinivelet tuntuvat oikein jämäköiltä ja paino tuntuu miellyttävältä kädessä. Sitä on vaikea kuvailla, mutta muistaakseni joskus vertasin tunnetta siten, että aivan kuin kädessä ei olisi lelu, vaan esimerkiksi soitin. 

Red Gundamin ulkonäkö on melko erikoinen, jos sitä vertaa perinteiseen malliin, joka toimi sen esikuvana, eikä se välttämättä miellytä kaikkia, mutta minua se miellyttää. Arvelisin syyksi, että Evangelionin robotit näyttävät tyylikkäiltä eri tavalla kuin Gundamit ja niiden yhdistelmä on kiehtova ajatus. Ja tietysti siksi, että Hideaki Anno on yksi suosikki-ihmisistäni ylipäänsä, siinä missä Char on korkealla fiktiivisten hahmojen listalla.  


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


Tässä blogissa on muuten ensimmäistä kertaa automaattisesti lisätyt Googlen hakulinkit avainsanoihin, jos aihe ei ole tuttu ja haluat tutkia hieman lisää. 


-jarmo    


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...