Skip to main content

Ovenkahva Edellä

 Hei, 

Vuoden 2026 ensimmäisen retropeliblogin aiheena on vuoden 1998 (länsimaissa 1999) Namcon Playstation 1:lle julkaisema vauhdikas autohurjailu, Ridge Racer Type 4. 

Ridge Racer lienee tunnetuimpia varhaisen Playstation-ajan arcadekaahailuja, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana pelisarjaa ei ole näkynyt, kuten ei oikeastaan muitakaan autopelejä, jotka eivät ole semirealistisia oikeilla urheiluautoilla ajeluita. Itse muistan Type 4:n lähinnä pelin alkuvideosta, joka oli aikaansa nähden komea. Samaa mieltä olivat myös Namcon porukat, sillä pelkkään alkudemoon upposi aikaa kuulemma puoli vuotta. Muutenkin nelosen tyyli ja tunnelma on heti alusta alkaen hieman aikaansa edellä jo kannen pelkistettyä ulkoasua myöten. 

Kyseessä on arcade-ajelu, joten kisamuotoja on maltillisesti kaksi, yksittäiset kisat ja uramoodi, jossa pelaaja voi alussa valita neljästä tallista ja neljästä eri autosta, joilla aloittaa kisakauden. Avattavia menopelejä kuitenkin riittää todella runsaasti, tietokone tiesi, että yli 300 kappaletta. Tiimit ja autot on nimetty sympaattisesti Namcon klassisten kolikkopelien mukaan, itse aloitin Pac-Racing tiimissä. 

Autoja on kahta perustyyppiä, grip ja drift. Tämä määrittää, miten pelissä elintärkeä driftaus toimii. Driftillä riittää, että napauttaa jarrua mutkassa, kun taas gripillä pitää vuorotella kaasun ja jarrun kanssa. 

Ajaminen tuntuu aluksi hieman erikoiselta, kunnes tunnistaa, mitä peli haluaa pelaajalta, mikä on joka kurviin ovenkahva edellä. Jopa “grip” autoilla kuuluu mennä suurin osa kurveista sladissa, koska Ridge Racerin logiikan mukaan se on aina nopeampaa, kun suoraan ajaminen. 

Ulkoasu on PS1:n autopelien kärkipäätä. En muista tarkalleen, miltä Gran Turismo näytti, mutta arvelisin, että melko samoissa mennään. Musiikki on menevän rokettirollin tai tekoon sijaan enemmän sellaista trendikästä mitälietä. Selvästi huomaa, että Ridge Racer 4 haluaa erottua muista ajan peleistä monellakin tapaa. Autot eivät ole aitoja, mutta se ei haittaa, koska ne ovat yllättävän tyylikkäitä ja pidän vanhojen pelien teemoilla tehdyistä maalauksista. 

Ridge Racer Type 4 on edelleen varsin menevä arcade-ajopeli, jossa on aivan omanlaisensa tuntuma ja tunnelma. Ymmärrän hyvin, että Gran Turismoon tai muihin vähän realistisempiin ajeluihin tykästyneille tämä ei todennäköisesti maistu ja kisoja, ratoja ynnä muuta touhuamista on vähemmän. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan! 


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...