Skip to main content

Simaa ja Voimahaarniskoja

 Moi, 

Tähän kohtaan on taas hyvä ottaa lootan avaus. Sarjassamme toinen Joytoyn Warhammer-figuuri, Avaruussusien neljännen komppanian jaarli, Hvral Red-Blade. Tämä on perus Warhammer 40K:n sijaan historialliselta Horus Heresyn ajalta, joten Space Wolfien haarniskan väri on harmaa, modernimman siniharmaan, tarkemmin vaarin pitkien kalsareiden värin sijaan. 

Hieman taustaa liittyen Space Wolfeihin ja omaan Warhammer-harrastukseeni. Games Workshop tykkää liittää eri Space Marine jaostoihinsa vahvat kulttuuriteemat antamaan porukoille oman vivahteensa, etteivät kaikki ole vain samoja tyyppejä eri värisissä haarniskoissa. Ultramarinet ovat Roomalaisia, Blood Angelit Italilaisia vampyyrejä, Black Templarit ristiretkellä olevia ritareita jne. Nämä vaikutteet on yleensä helppo päätellä ulkonäöstä, joten Space Wolfit ovat viikinkejä. 

Space Wolfit oli myös ensimmäinen Warhammer 40K-porukkani kun aloitin figuuripelin pelaamisen ysärin puolivälissä ja ehkä edelleen se, jolle on varattu suurin paikka sydämessäni. Ensimmäinen on aina ensimmäinen. Asiaan liittyy muutakin. Useimmille Warhammerin organisaatioille liitetään myös synkempiä teemoja tai salaisuuksia. Space Wolfien tapauksessa se on geneettinen virhe, joka aiheuttaa sen, että kaikille jaoston Marineille kasvaa iän myötä koko ajan selkeämmin erottuvat terävät kulmahampaat, hiukset ja parta muuttuvat tuuheaksi, lähes turkin kaltaiseksi ja jotkut, kyllä vain, mutatoituvat ihmissusiksi. Tämä ei passaisi mutantteja jahtaaville Imperiumin pastoreille ja inkvisiittoreille, joilla on jo valmiiksi antipatioita lujasti omista shamanistisista uskomuksistaan ja tavoistaan kiinni pitävää, sekä avoimesti auktoriteetteja vastustavaa jaostoa kohtaan, joten asia pitää salata. 

Space Wolfien erityistä asemaa auttaa 10,000 vuotta katkeamatta jatkunut legendaarinen maine ja se, että he ovat, toisin kuin suurin osa Imperiumin organisaatioista, todellisesti tavallisesten kansalaisten ja sorrettujen puolella. Heidän kulttuurinsa mukaan jokainen, jolla on rohkeutta ja soturin sielu ansaitsee kunnioitusta. Tämä edesauttaa heidän mainettaan ja tekee jaostosta barbaarisesta ulkonäöstään huolimatta todella pidetyn lähes kaikkien, paitsi juuri Inkvisition silmissä, jolle he haistattavat pitkät. 


Näin ei ollut aina, sillä Space Wolfien alkuperäinen tehtävä oli toimia Keisarin teloittajina, jotka lähetettiin paikalle vain kun joku homma piti hoidella totaalisesti ja tehdä siitä esimerkki. Alun perin he todella olivat julmia barbaareja, eikä ketään säästetty. Asia muuttui kun heidän kadonnut geneettinen isänsä ja yksi Keisarin luomista puolijumalista, jäiselle Fenris-planeetalle päätynyt Leman Russ, susien kasvattama viikinkikuningas otti Space Wolfien (omalla kielellään mieluummin Vlka Fenryka) johtajuuden. Karismaattinen ja hurja, mutta myös toisinaan yllättävän huumorintajuinen soturi myi joukoilleen ajatuksen kotiplaneettansa kansojen tavoista ja sen mukana tarinankerronnan perinteen ja soturin kunniakäsityksen positiiviset piirteet. Siitä eteenpäin jaoston kokelaat on valittu vain Fenriksen heimojen sotureista. Viikinki-ihmissususia siis, ja monen silmissä harvoja Warhammer-universumin hyviä tyyppejä. 


Avataan sitten itse loota. Pidän laatikon logon ja värien designista, Horus Heresyn väritys miellytää normi 40K:n lootaa enemmän. Hvarl, tuttavallisemmin Jalmari, on sonnustatunut Tartaros-tyypin Terminator haarniskan, jossa on Jaarlin arvolle sopivia oman mieltymyksen mukaisia koristeita. Mukana tulee muutama vaihtokäsi, kirves ja Heavy Bolter.  Harmaa väri on maalattu erittäin miellyttävällä, juuri oikealla sävyllä. Koska sankarit eivät käytä kypärää, niin pääsemme ihastelemaan komean kampauksen ja parran lisäksi myös sopivan ilmeikkäitä kasvonpiirteitä. Ylipäänsä figuurin tyyli ja olemus on jämäkkä ja myös painoa löytyy yllättävän paljon. 

Liikkuvuutta on hyvin, varsinkin kun ottaa huomioon haarniskan ja etenkin olkatoppausten koon. Olkasuojien koosta voi muuten usein päätellä, miten kovasta tyypistä on kyse. Olen aina pitänyt suden taljoista lähes millä tahansa soturille, eikä tämä ole poikkeus. 

Toinenkaan kerta Joytoyn Warhammer-figuurin parissa ei tuottanut pettymystä. Komeaa jälkeä ja hintaluokassaan aivan kirkkainta kärkeä. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia kaikille lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo 






Comments

Popular posts from this blog

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...