Skip to main content

Simaa ja Voimahaarniskoja

 Moi, 

Tähän kohtaan on taas hyvä ottaa lootan avaus. Sarjassamme toinen Joytoyn Warhammer-figuuri, Avaruussusien neljännen komppanian jaarli, Hvral Red-Blade. Tämä on perus Warhammer 40K:n sijaan historialliselta Horus Heresyn ajalta, joten Space Wolfien haarniskan väri on harmaa, modernimman siniharmaan, tarkemmin vaarin pitkien kalsareiden värin sijaan. 

Hieman taustaa liittyen Space Wolfeihin ja omaan Warhammer-harrastukseeni. Games Workshop tykkää liittää eri Space Marine jaostoihinsa vahvat kulttuuriteemat antamaan porukoille oman vivahteensa, etteivät kaikki ole vain samoja tyyppejä eri värisissä haarniskoissa. Ultramarinet ovat Roomalaisia, Blood Angelit Italilaisia vampyyrejä, Black Templarit ristiretkellä olevia ritareita jne. Nämä vaikutteet on yleensä helppo päätellä ulkonäöstä, joten Space Wolfit ovat viikinkejä. 

Space Wolfit oli myös ensimmäinen Warhammer 40K-porukkani kun aloitin figuuripelin pelaamisen ysärin puolivälissä ja ehkä edelleen se, jolle on varattu suurin paikka sydämessäni. Ensimmäinen on aina ensimmäinen. Asiaan liittyy muutakin. Useimmille Warhammerin organisaatioille liitetään myös synkempiä teemoja tai salaisuuksia. Space Wolfien tapauksessa se on geneettinen virhe, joka aiheuttaa sen, että kaikille jaoston Marineille kasvaa iän myötä koko ajan selkeämmin erottuvat terävät kulmahampaat, hiukset ja parta muuttuvat tuuheaksi, lähes turkin kaltaiseksi ja jotkut, kyllä vain, mutatoituvat ihmissusiksi. Tämä ei passaisi mutantteja jahtaaville Imperiumin pastoreille ja inkvisiittoreille, joilla on jo valmiiksi antipatioita lujasti omista shamanistisista uskomuksistaan ja tavoistaan kiinni pitävää, sekä avoimesti auktoriteetteja vastustavaa jaostoa kohtaan, joten asia pitää salata. 

Space Wolfien erityistä asemaa auttaa 10,000 vuotta katkeamatta jatkunut legendaarinen maine ja se, että he ovat, toisin kuin suurin osa Imperiumin organisaatioista, todellisesti tavallisesten kansalaisten ja sorrettujen puolella. Heidän kulttuurinsa mukaan jokainen, jolla on rohkeutta ja soturin sielu ansaitsee kunnioitusta. Tämä edesauttaa heidän mainettaan ja tekee jaostosta barbaarisesta ulkonäöstään huolimatta todella pidetyn lähes kaikkien, paitsi juuri Inkvisition silmissä, jolle he haistattavat pitkät. 


Näin ei ollut aina, sillä Space Wolfien alkuperäinen tehtävä oli toimia Keisarin teloittajina, jotka lähetettiin paikalle vain kun joku homma piti hoidella totaalisesti ja tehdä siitä esimerkki. Alun perin he todella olivat julmia barbaareja, eikä ketään säästetty. Asia muuttui kun heidän kadonnut geneettinen isänsä ja yksi Keisarin luomista puolijumalista, jäiselle Fenris-planeetalle päätynyt Leman Russ, susien kasvattama viikinkikuningas otti Space Wolfien (omalla kielellään mieluummin Vlka Fenryka) johtajuuden. Karismaattinen ja hurja, mutta myös toisinaan yllättävän huumorintajuinen soturi myi joukoilleen ajatuksen kotiplaneettansa kansojen tavoista ja sen mukana tarinankerronnan perinteen ja soturin kunniakäsityksen positiiviset piirteet. Siitä eteenpäin jaoston kokelaat on valittu vain Fenriksen heimojen sotureista. Viikinki-ihmissususia siis, ja monen silmissä harvoja Warhammer-universumin hyviä tyyppejä. 


Avataan sitten itse loota. Pidän laatikon logon ja värien designista, Horus Heresyn väritys miellytää normi 40K:n lootaa enemmän. Hvarl, tuttavallisemmin Jalmari, on sonnustatunut Tartaros-tyypin Terminator haarniskan, jossa on Jaarlin arvolle sopivia oman mieltymyksen mukaisia koristeita. Mukana tulee muutama vaihtokäsi, kirves ja Heavy Bolter.  Harmaa väri on maalattu erittäin miellyttävällä, juuri oikealla sävyllä. Koska sankarit eivät käytä kypärää, niin pääsemme ihastelemaan komean kampauksen ja parran lisäksi myös sopivan ilmeikkäitä kasvonpiirteitä. Ylipäänsä figuurin tyyli ja olemus on jämäkkä ja myös painoa löytyy yllättävän paljon. 

Liikkuvuutta on hyvin, varsinkin kun ottaa huomioon haarniskan ja etenkin olkatoppausten koon. Olkasuojien koosta voi muuten usein päätellä, miten kovasta tyypistä on kyse. Olen aina pitänyt suden taljoista lähes millä tahansa soturille, eikä tämä ole poikkeus. 

Toinenkaan kerta Joytoyn Warhammer-figuurin parissa ei tuottanut pettymystä. Komeaa jälkeä ja hintaluokassaan aivan kirkkainta kärkeä. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia kaikille lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo 






Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...