Skip to main content

Tsukutsuku, lähdetään!

Syyskuun ekana blogina jotain hieman erilaista, mutta laskettaneen retroblogauksen puolelle. 

Junalinjan reitti. Pelissä ajetaan vain tuo Shinagawan ja Uenon väli. 
Siinä asemia kertyy matkalle kymmenkunta, joista neljällä isoimmalla, kuvassa merkityillä pysähdytään.



Tartun näppäimistöön merkittävän tapahtuman johdosta, nimittäin onnistuin ensimmäistä kertaa ajamaan virheettä Tokion Keihin-Tohoku -linjan Shinagawasta Uenoon, menopelinä 209-sarjan juna. :D Nokkelimmat varmaan jo arvasivat, että kyseessä on PS1:n Desha De Go! 2, jota olen hehkuttanut jo aiemmin. Perjantaina päätin, että “nyt hoidetaan tämä projekti ja katsotaan truu ending”, jonka näkee vain ajamalla kunkin junan reitin loppuun mokaamatta, ilman continueja. 

Tässä autenttinen muistiinpanolappu, jota tuhersin samalla kun pelasin.


Tällä kertaa otin homman tosissaan ja tein jopa muistiinpanoja optimaalisista tavoista lähestyä asemia, nopeusrajoituksista ja muutamista muista jutuista, jotta osasin varautua ylläreihin etukäteen. Peli on niin tarkka ja sekunninkin möhläys jarrutuksessa meinaa monesti epäonnistumista. Jos ei nyt ihan hksi, niin viimeistään kaksi peräkkäin, niin homma on pilalla. 

Koko operaatio vaati noin kymmenkunta trial and error-yritystä, ennenkuin kaikki oli niin hyvin muistissa, että sain virheettömän kokonaisen runin. Pelin vaikeus tulee nimenomaan siitä, että kun mokailuvaraa on vain vähän, niin yksi hyvä pysäkinväli ei riitä, vaan ne onnistumiset pitää saada putkeen. Monesti käy niin,että pilaa hyvän alun möhläämällä jossain välissä myöhemmin. Olin toki pelannut tätä jo ties miten paljon aiemmin, mutta kasuaalisti, nyt mentiin hooceellä. Sitten pääsin ihailemaan mahtavaa PS1:n videopätkää kun juna kurvailee ees sun taas. :D

Järkytyin onnistumisesta sen verran itsekin, että sain hätäpäissäni mieleen napsaista kameralla kuva loppudemosta. Tämä on ainoa olemassaoleva konkreettinen todiste urotyöstä.


Tällä kertaa tällainen, vähän erilainen blogaus. Tuumasin, että vaihtelu virkistää, varsinkin kun nyt näitä tulee useammin. Konduktööri kuittaa, tuut, tuut! o/

-malone

Comments

Juho said…
Tuut tuut ja onnittelut virheettömästä konduktoinnista! Pedanttia menoa, propsit tuosta muistilapusta :D ootappa vaan, jollain tulevalla uudella Japaninreissulla joudut viel tarttumaan itse puikkoihin kun paikallisjunan kuljettaja on syystä tai toisesta poissa pelistä.
Malone said…
Tuo olis kyllä huima tapahtuma, ihan kun joku Yakuzan sivutehtävä! Jos ikinä käy noin, niin toivon, että saan pitää aitoa lakkia. :'D
Snou said…
Onko tuossa mitään autenttisia häiriötekijöitä, kuten epätoivoiset kiskoille hyppivät tyypit?
Malone said…
Ei nyt sentään. D: Mut on siinä huvittavat pikku animaatiokuvat äkkijarrutuksessa nurin kupsahtavasta bisnesrouvasta ja lehteä penkillä lukevasta miehestä. Sit joskus, jos menee liian hyvin, niin peli päättää, että alkaa sadekeli, jolloin kaikki aiemmat jarrutusmatkat menevät päin prinkkalaa, koska märällä on liukkaampaa ja jarrut pitää huonommin.
Snou said…
Perkele! Muistan miten veetutti vanhoissa peleissä tuo vaikeutuminen jos kerrankin meni hyvin! :D Toivottavasti nykypeleissä se on toteutettu vähän hienovaraisemmin. Pelasin aikoinaan Civ 2 ja pärjäsin ilmiömäisen hyvin ja yht'äkkiä peli päätti että nyt on vallinnut rauha maailmassa liian kauan ja sieltä alkoi ilmestyä joka vuorolla jonkun mitättömän klaanipäällikön lähettiläs haastamaan riitaa ja kiristämään imperiumiani :'(
Malone said…
Joo, vanhat pelit tuppas olemaan tommosia, että ne alko kampittamaan heti jos pärjäs vähän liian hyvin.

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...