Skip to main content

Kotikutoiset gangsterit

Tämänkertaisessa blogissa aihe on tuttu, mutta tarkastelemme asiaa hieman eri vinkkelistä. Nimittäin, menin ja tilasin satsin Ryu Ga Gotoku (Yakuza) -doujineita, eli suomeksi omakustannettuja fanisarjiksia. 



Homma meni kutakuinkin näin: Selailin huvikseni nettikauppoja, jos vaikka jotain mielenkiintoista osuisi kohdalle. No, huomasin, että tarjolla on reippaahkosti Yakuza-doujineita ja hinnatkin näyttivät mukavalta, vain pari sataa jeniä kipaleelta. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä olla hieman varovainen, nimittäin kokemus on osoittanut, että huomattavan suuri osa doujineista, jotka sisältävät salskeita miehiä ovat itseasiassa “boys love” -pornosarjiksia. Ihan niin syviin vesiin en ollut aikeissa sukeltaa, vaikka Yakuzan hahmoista pidänkin, joten yritin valkata parhaani mukaan huumorisarjiksia, joka on toinen suosittu tyyli.

Lopulta mukaan valikoitui kuusi kappaletta sarjiksia ja tässä blogauksessa on tarkoitus luoda pieni katsaus, kuinka lopulta kävi, sain nimittäin nämä vasta käsiini ja kirjoitan fiilikset tuoreeltaan samalla kun käyn pinon läpi. Tässä vielä mainitsen, että ymmärrän about riittävästi japania, että saan nopeasti yleisen käsityksen, mistä on kyse ja hieman aikaa käyttämällä saan luettua noin 90% tällaisista lyhyistä ja suht simppeleistä tarinoista. Näin ollen jotain saattaa mennä ohi.

#1 GALTO




Tämä on Yakuza 4:n tapahtumiin perustuva tarina, jossa Kiryu ja Haruka käyvät pelihallissa onkimassa pehmolelua UFO catcherilla ja piipahtavat Yakuza-sarjassa Kiryun ja kumppaneiden vakio lymypaikkana koko sarjan ajan toimineessa baarissa nimeltä New Serena. Haruka tapaa muut 4:n päähahmot, Akiyaman, Saejiman ja Tanimuran. Baarimikkona on etsivä Date. Highlightsina harukan kädenvääntökilpailu massiivisen Saejiman kanssa. Piirrosjälki on mukiinmenevää ja pari ihan hauskaa vitsiä mahtuu mukaan. Galton luki ihan miellään.

#2 A, kyō tomari ni ikimasu “Oh, today I'll stay with you”




Tämän pääosassa on puoliksi kiinalainen, työhönsä kypsynyt etsivä Tanimura sekä tämän pomo, Sugiuchi. Tanimura tarvitsee kämppää yhdeksi yöksi ja kutsuu itse itsensä pomonsa asuntoon. Lyhyt kuokkavierastarina huvitti paikka paikoin, luki ennemmin kuin selkänsä otti.

#3 A scene at the Sea




Mitvit!? Kyllä sieltä näköjään yks BL-mangakin lipsahti mukaan. Tämä sijoittuu Sunflower -orpokotiin Okinawalla, jossa esiintyvät Kiryu ja kakkosen pahiksena esiintynyt Ryuji Goda. Kun lapset lähtevät kouluun alkaa “toimintakohtaus”. Paksuhkon pokkarin toinen puolisko on light novel. Tätä olisi mieluusti lukenut hieman toisenlaisena tarinana, piirrosjälki on nimittäin heittämällä parasta tähänastisista.

#4 Othello 



Muistan nähneeni Othellon nimen Persona-doujineissa, eli sama(t) heppu(t) on tällä kertaa Yakuzan parissa. Tässä Majima saa selville, että Nishikiyamalla on synttärit, joten matka vie hostess-klubille sekä yllätysbileisiin yakuza-perheen toimistolla. Hauska tarina, etenkin hostess-klubi. Majima on jopa hillitympi kun voisi olettaa. Epäilen, että tämä tarina sijoittuu zeron ja ykkösen väliin ennen Kiryun paluuta Kamurochoon.

#5 Kamurocho city dokutaasutoppu! Eli "Kamurocho doctor stop", oletan.




Yakuza Dead Soulsiin (tähän palataan vielä) sijoittuva tarina, jossa hahmokavalkadi on pistäytymässä sairaalassa zombi-infektion aikaan. Näyttäisi saman tyypin tai poppoon tekemältä kuin edellinen.

#6 Yuru yuru Tojo-kai dtsu! “The best of Tojo-clan!”




Jouluspesiaali, jossa mm. Taiga Saejima tuo Tojo-klaanin toimistolle lahjaksi pandakarhun. (Saejima metsästi nelosessa Hokkaidon saarella). Piirrostyyli samanlaista kun kahdessa aiemmassa ja takakansi paljastikin myös tämän saman tekijän tuotokseksi. 

Siinä oli katsaus koko satsiin. Kokonaisuutena mieleen jäi ihan viihdyttävä, kevyt ajanviete ja kuriositeetti. Parin euron kappalehintaan sopivaa kamaa ja kai tässä samalla tuli tuettua jotain harrastustoimintaakin. Samalla jäin kaipaamaan ihan oikeaa sisältöä ja koko pinon lahjakkain piirtäjäkin teki BL-tavaraa. Nyt tuntui, että tarinat olivat about keskitason Yakuza-pelin sivutehtävän tasolla. Sekin on kohtuullista, sillä pelien sivutehtävät ovat pääosin hyviä ja parhaimmillaan ikimuistoisia. Parhaiden tasoa ei oltu vielä lähelläkään. Olisin vastaanottavainen, jos joku päättäisi joskus tehdä ihan kunnon pitkän ja ammattimaisesti kuvitetun pokkarin tai sarjan aiheesta.

Ensi kertaan ja kiitokset taas kaikille lukijoille!

-malone







Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...