Skip to main content

Kotikutoiset gangsterit

Tämänkertaisessa blogissa aihe on tuttu, mutta tarkastelemme asiaa hieman eri vinkkelistä. Nimittäin, menin ja tilasin satsin Ryu Ga Gotoku (Yakuza) -doujineita, eli suomeksi omakustannettuja fanisarjiksia. 



Homma meni kutakuinkin näin: Selailin huvikseni nettikauppoja, jos vaikka jotain mielenkiintoista osuisi kohdalle. No, huomasin, että tarjolla on reippaahkosti Yakuza-doujineita ja hinnatkin näyttivät mukavalta, vain pari sataa jeniä kipaleelta. Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä olla hieman varovainen, nimittäin kokemus on osoittanut, että huomattavan suuri osa doujineista, jotka sisältävät salskeita miehiä ovat itseasiassa “boys love” -pornosarjiksia. Ihan niin syviin vesiin en ollut aikeissa sukeltaa, vaikka Yakuzan hahmoista pidänkin, joten yritin valkata parhaani mukaan huumorisarjiksia, joka on toinen suosittu tyyli.

Lopulta mukaan valikoitui kuusi kappaletta sarjiksia ja tässä blogauksessa on tarkoitus luoda pieni katsaus, kuinka lopulta kävi, sain nimittäin nämä vasta käsiini ja kirjoitan fiilikset tuoreeltaan samalla kun käyn pinon läpi. Tässä vielä mainitsen, että ymmärrän about riittävästi japania, että saan nopeasti yleisen käsityksen, mistä on kyse ja hieman aikaa käyttämällä saan luettua noin 90% tällaisista lyhyistä ja suht simppeleistä tarinoista. Näin ollen jotain saattaa mennä ohi.

#1 GALTO




Tämä on Yakuza 4:n tapahtumiin perustuva tarina, jossa Kiryu ja Haruka käyvät pelihallissa onkimassa pehmolelua UFO catcherilla ja piipahtavat Yakuza-sarjassa Kiryun ja kumppaneiden vakio lymypaikkana koko sarjan ajan toimineessa baarissa nimeltä New Serena. Haruka tapaa muut 4:n päähahmot, Akiyaman, Saejiman ja Tanimuran. Baarimikkona on etsivä Date. Highlightsina harukan kädenvääntökilpailu massiivisen Saejiman kanssa. Piirrosjälki on mukiinmenevää ja pari ihan hauskaa vitsiä mahtuu mukaan. Galton luki ihan miellään.

#2 A, kyō tomari ni ikimasu “Oh, today I'll stay with you”




Tämän pääosassa on puoliksi kiinalainen, työhönsä kypsynyt etsivä Tanimura sekä tämän pomo, Sugiuchi. Tanimura tarvitsee kämppää yhdeksi yöksi ja kutsuu itse itsensä pomonsa asuntoon. Lyhyt kuokkavierastarina huvitti paikka paikoin, luki ennemmin kuin selkänsä otti.

#3 A scene at the Sea




Mitvit!? Kyllä sieltä näköjään yks BL-mangakin lipsahti mukaan. Tämä sijoittuu Sunflower -orpokotiin Okinawalla, jossa esiintyvät Kiryu ja kakkosen pahiksena esiintynyt Ryuji Goda. Kun lapset lähtevät kouluun alkaa “toimintakohtaus”. Paksuhkon pokkarin toinen puolisko on light novel. Tätä olisi mieluusti lukenut hieman toisenlaisena tarinana, piirrosjälki on nimittäin heittämällä parasta tähänastisista.

#4 Othello 



Muistan nähneeni Othellon nimen Persona-doujineissa, eli sama(t) heppu(t) on tällä kertaa Yakuzan parissa. Tässä Majima saa selville, että Nishikiyamalla on synttärit, joten matka vie hostess-klubille sekä yllätysbileisiin yakuza-perheen toimistolla. Hauska tarina, etenkin hostess-klubi. Majima on jopa hillitympi kun voisi olettaa. Epäilen, että tämä tarina sijoittuu zeron ja ykkösen väliin ennen Kiryun paluuta Kamurochoon.

#5 Kamurocho city dokutaasutoppu! Eli "Kamurocho doctor stop", oletan.




Yakuza Dead Soulsiin (tähän palataan vielä) sijoittuva tarina, jossa hahmokavalkadi on pistäytymässä sairaalassa zombi-infektion aikaan. Näyttäisi saman tyypin tai poppoon tekemältä kuin edellinen.

#6 Yuru yuru Tojo-kai dtsu! “The best of Tojo-clan!”




Jouluspesiaali, jossa mm. Taiga Saejima tuo Tojo-klaanin toimistolle lahjaksi pandakarhun. (Saejima metsästi nelosessa Hokkaidon saarella). Piirrostyyli samanlaista kun kahdessa aiemmassa ja takakansi paljastikin myös tämän saman tekijän tuotokseksi. 

Siinä oli katsaus koko satsiin. Kokonaisuutena mieleen jäi ihan viihdyttävä, kevyt ajanviete ja kuriositeetti. Parin euron kappalehintaan sopivaa kamaa ja kai tässä samalla tuli tuettua jotain harrastustoimintaakin. Samalla jäin kaipaamaan ihan oikeaa sisältöä ja koko pinon lahjakkain piirtäjäkin teki BL-tavaraa. Nyt tuntui, että tarinat olivat about keskitason Yakuza-pelin sivutehtävän tasolla. Sekin on kohtuullista, sillä pelien sivutehtävät ovat pääosin hyviä ja parhaimmillaan ikimuistoisia. Parhaiden tasoa ei oltu vielä lähelläkään. Olisin vastaanottavainen, jos joku päättäisi joskus tehdä ihan kunnon pitkän ja ammattimaisesti kuvitetun pokkarin tai sarjan aiheesta.

Ensi kertaan ja kiitokset taas kaikille lukijoille!

-malone







Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv