Skip to main content

Punakaartilaisia

Vuorossa on vuoden ensimmäinen figuuriunboksaus. Tällä kertaa kusti kuljetti figun, joka on aika jännä yhdistelmä: Tuttua aihetta, mutta omaperäisellä tyylillä: Bandai Tamashii Nations Meisho Movie Realization Star Wars Akazonae. Vannon, etten keksi näitä omasta päästäni. :D

Bandai on pelien lisäksi iso figuuri ja tilpehöörivalmistaja, jolla on tunnetusti ollut lisenssi mm. perinteisiin “tokusatsu” (erikoisefekti) -elokuviin, niinkuin Godzilla, Ultraman ja Super Sentai vuosikymmenien ajan. Nykyään plakkarista löytyy myös länsimaisia nimikkeitä. Tamashii Nations on ikään kuin Bandain figupuolen premium-brändi, jonka alla julkaistaan vähän enemmän keräilijöille suunnattuja juttuja. Viime kesänä Akihabarassa iskin silmäni Tamashii Nations -näyttelytila/myymäläyhdistelmään, joka oli juna-aseman yhden uloskäynnin käytävän varrella. Aika tyylikäs setuppi ja hyvin paraatipaikalla suurelle määrälle ohikulkijoita.



Movie Realization puolestaan on sarja, jossa ideana on ottaa länsimaisia elokuvahahmoja ja “samuroida” (kyllä, tämä on validi verbi) ne näyttämään japanilaisilta. Tässä tapauksessa aiheena on Star Wars -leffojen ne puna-asuiset (Akazonae meinaa punaista vartijaa) Keisarin henkivartijat Jedin Paluusta. Tämä figu valikoitui sen omaperäisen designin puolesta hyväksi unboksausaiheeksi.



Katsotaanpa tarkemmin. Loota on tyylikäs musta ja noudattaa pitkälti kaikkien ilmestyvien Star Wars -figujen vakiintunutta designia. Luulen, että tästä on olemassa joku Disney/Lucasfilm ohjesääntö. Laatikon avatessa ensimmäisenä huomion herättää syvän punainen olemus. Tästä juuri elättelin toiveita: Koska esikuvana toimivien heppujen tärkein piirre oli justiinsa punaisuus yhdistettynä mustaan visiiriin kypärässä ja punainen väri on varsinkin aikoinaan ollut vähän ongelmallinen figuissa, lähinnä sen heikohkon peittävyyden ja pigmentin vuoksi. Nyt kuitenkin väri on peittävä ja lopputulos eräs syvimmistä punaisista, mitä on tullut nähtyä. Vaihtelua luodaan matan ja lakatun kiiltoa yhdistelemällä, sekä tummalla väripesulla aikaansaatu kontrasti. Lopputulos on vaikuttava ja epäilen, ettei meikäläisen kuva pysty välittämään tätä.


Kuvissa saattaa olla tiiseri seuraavan blogin aiheesta



Alkuperäinen ulkoasu on muutettu vanhan ajan samurain estetiikkaan mainiosti, lopputulos on eräs uniikeimmista, johon olen törmännyt. Tilpehööreinä mukana vaihtokäsiä eri tarkoituksiin, japanilaistyylinen miekka, sekä messingin tai pronssin vivahteinen keihäs. Vaihtoehtoisena osana myös kaavun etuosa, joka on irrotettava, jos haluaa esitellä enemmän haarniskaa. Minuun vaikutuksen tekivät etenkin kypärän muotoilu, sekä se, että historiallisen samurain haarniskan osat ovat selvästi mukana, tunnistettavia ja esikuvilleen uskollisia rakenteen ja ulkoasun puolesta, (erikoismaininta hienosti muotoilluille “haidateille”, ne toppaukset/läpyskät, jotka suojaavat reisiä, ulottuen polviin saakka) mutta silti alkuperäinen on säilytetty välittömästi tunnistettavana.  Niveliä on mukavasti ja vaikka reipas haarniskointi rajoittaa liikkuvuutta vähän, niin homma on toteutettu niin fiksusti, etteivät varusteet estele liikaa. Vääntyy kyllä kaikkeen, mihin kohtuuden nimissä tarvitsee. 

Lopuksi: Design on ehdottomasti figun vahvin puoli ja jokainen varmasti pystyy päättämään välittömästi tämän nähdessään, tykkääkö omaperäisestä ratkaisusta vai ei. Minä tykkään kovastikin ja saattaa olla, että tästä sarjasta voi muodostua eräs suosikeistani Revoltechin ohella. Ainoa Isompi miinus tulee hinnasta: Perus 18cm kokoluokan action figuurit eivät normaalisti pyöri 70-100€ hinnoissa. Se rajoittaa reippaasti ostohaluja, jos budjetti on rajallinen. Tämän hinnalla saisin 2 Revoltechia tai Figmaa.

Ensi kerralla taas jotain muuta, kiitokset kaikille lukijoille, palaan pian asiaan!

-malone

Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv