Skip to main content

Mechojen Uusintaottelu

Morjens,
Harvinaisen hikisen viikon blogissa palaamme pelisarjaan, johon otin ensikosketuksen jokunen kuukausi sitten. Tällä kertaa vuorossa yllättäen tuore tapaus, varsinkin tämän blogin mittapuulla: PS4:n 2017 Bandai Namcon julkaisema Gundam Versus. Jep, tämä on jatkoa PS3:n samannimiselle sarjalle, tällä kertaa jopa ihan virallisesti lokalisoituna. 



Juhon edullisesti trokaama Gundam Extreme vs oli, ei nyt varsinaisesti ensikosketus perinteikkään mechasarjan peleihin, mutta ensimmäinen pitkään aikaan. Touhusta jäi varsin hyvä maku ja peli onnistui myös ikäänkuin herättämään uteliaisuuden koko sarjaan, ainakin modernimpiin ilmestyksiin kuin 80 ja 90-lukujen animaatiot, kuten myös parista aiemmasta blogauksestakin näkee. Tämä uusin on jälleen käännös suositusta kolikkopelisarjasta, joka on ilmeisesti saanut vasta viimeisimmän osansa Japanissa viime vuoden lopulla. Täällä päin sarjan pelejä ei ole paljon näkynyt, joten ilmeisesti Bandai on laittanut jonkin sortin panostusta näkyvyyteen Japanin ulkopuolella viime aikoina. Tästä kertoo myös ihan englanniksi mainostetut uudet figuurisarjat ja tuoreeltaan tekstitetty uusi SD-Gundam animaatio. Raahasivat isoa RX-78:a myös viime viikonlopun San Diegon Comic Coniin. Lieneekö 40-vuotishuumaa vai jopa ihan vakavasti toteutettu taktiikka? 



Miltäs maistui PS4:n Gundam vs? Lyhykäisesti melko samalta kun aiempikin ja varsin hyvältä. Perusmekaniikka on säilynyt samana: Valitaan joku hemmetinmoisesta määrästä Gundamin Mobile Suitteja (päälle 90) ja mennään areenalle tappelmaan. Tällä kertaa hahmot on pisteytetty 200, 300, 400 & 500 luokkiin ennakoidun tehokkuuden mukaan ja ensin 1000 pisteen edestä tuhonnut tiimi voittaa. Matsit ovat vakiona 2 vs 2, mutta nettipeli sallii myös 3 vs 3 -koitokset.

Ensimmäisenä pistää silmään rosterin huiman määrän lisäksi se, että edellisen osan suosikkivehkeeni Burning Gundam loistaa poissaolollaan. Eipä näy mitään muutakaan Mobile Fighter G-sarjasta. Jännä juttu. Kokivat, että pelaaja tarvitsee ehdottomasti neljä versiota Crossbonesta, mutta ei yhtään kokonaisesta sarjasta? Seed Destinyn vehjeksiäkään ei ole mahtunut melkein sadan joukkoon. Tarkastin asian ja löytihän se Burnin Gundam DLC:nä, kuten muutama kymmenen muutakin, 4,95€ kipale. En antautunut ryöstön edessä ja etsin uudet suosikit. Tällä hetkellä top 3 taitaa olla Barbatos Iron Blooded Orphansista (muuten aivan hemmetin hyvä animaatio, suosittelen) Tallgeese 2, Gold SUMO ja Qubeley. Throne Eins on kanssa aika jees. Yhteistä näillä kaikilla taitaa olla hyvä liikkuvuus, vaikka muuten ovat vaihtelevan tyyppisiä. En tunnu tykkäävän tässä pelisarjassa isoimmista puntti-Anteista.


Pelimekaniikat ovat säilyneet pitkälle samoina, kohteen lukitus, melee ja ammuntahyökkäykset, boostimittari jne. Kannattaa luntata toukokuun alun blogista, jos homma on ihan vierasta. Uutena strikerit ovat muuttuneet vähän, kuten myös “overdrive” tai “extreme” -mittari. Nyt on kaksi vaihtoehtoa: Blaze Gear ja Lightning Gear. Blaze painottaa vauriota ja meleetä, Lightning ammuntaa ja liikettä. Muuten meno tuntuu samalta ja aiemmat kikat ajoituksen, hyökkäysten tyyppien ja taktiikoiden suhteen tuntuvat toimivan. Pelissä on riittävästi syvyyttä ja opittavaa pellin alla, että tätä jaksaa vääntää enemmänkin.



Pelimuodot ovat myös lähelle samat, pienin muutoksin. Kustomoitava Free Battle, Survival, jossa pelataan eri vaikeutason vihollisaaltoja vastaan 15, 30 ja 50 satseissa. Trial on ketjussa etenevä, toisiaan haarautuva ikäänkuin “arcade” mode. Näitä on useampi vaikeustaso. Sitten tietty eri sortin nettipelimuidot, jotka voi olettaa vakiona löytyvänkin. Olisin toivonut lisäksi aiemman tyylistä isompaa trial-hommaa, jossa on pakko vaihtaa hahmoa ja valita tappelut kartalta.


Grafiikat ovat pykälän komeammat ja kartoissa on mukana mukavasti tuhoutuvaa maastoa. Nämä tuovat mukaan myös taktisia elementtejä, liukkaasti liikkuvan lähitaistelijan on hyvä edetä rakennusten takaa, kun taas pellolla isot laserit ja ohjusarsenaalit ovat kunkkuja. Ruudunpäivitys on koko ajan sulava, mikä on ehdoton edellytys tämän tyylin pelissä. Tällä kertaa myös kaikki musat saa valita, jopa valikoihin. Ei enää rasittavaa lisensoitua Linkin Parkkia repeatilla! Musat ovat myös hyvät ja tietysti koostuvat animaatiosarjojen tunnareista. 


Gundam Versus oli juuri sitä, mitä odotin ja toivoin: Päivitetty versio PS3-pelistä. Vähän hienompi, vähän enemmän hahmoja ja niinpoispäin. Yksinpelisisältö on niukkaa, mutta jos tykkää nettirähinästä, niin vastustajia piisaa. Kuten piisaa myös haastettakin, siellä on tyyppejä, jotka ovat pelanneet näitä kymmenen vuotta puoliammattilaisena. Luulot karisevat samalla lailla kun SF:n tai Tekkenin kanssa. Minulle piisaa satunnainen Gundam-fiilistely ja tappelu runsaalla hahmokavalkadilla. Pidän erinomaisena sijoituksena 20€ hintaan.

Siinä kaikki tällä kertaa, kiitoksia lukijoille ja palataan taas pian! 

-malone


Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...