Skip to main content

Datsuni onpi Ratsuni

Moi,

Tällä kertaa palaamme modernien pelien parista takaisin tuttuun ja turvalliseen Famicomiin. Peli itsessään tosin on kaikkea muuta kuin tuttu, tai turvallinen: Sukellamme laukkakilpailujen maailmaan Namcon vuoden 1987 pelissä Family Jockey.



Kyllä vain, hevoskilpailuja. Ratsukilpailut ja niihin liittyvät pelit ovat mielenkiintoinen ilmiö. Niitä ei koskaan julkaista muualla kuin Japanissa, mutta siellä sitten löytyykin jos minkälaista tarjontaa. Mullekin tulee jatkuvalla syötöllä ilmoituksia Japanin Segalta Star Horse-päivityksistä. Hevospelit ovat vähän samaa luokkaa kun pachinkot, hankala ymmärtää mikä niissä viehättää. Joka ilta rivistö pukumiehiä istuu ratsukilpailupelien ääreen mättämään taskunpohjalle jääneet jeninsä ja ketjupolttamaan. 

Epäilen, että historialla on tekemistä tämän ilmiön kanssa: Uhkapelit ja vedonlyönti on hyvin tarkasti valvottua ja lähes kokonaan kiellettyä, paitsi ihan parissa urheilulajissa, joista ratsukilpailut sattuu olemaan yksi. Tämä taas liittyy yakuzaan, joka käytännössä pyöritti ja pyörittää vieläkin uhkapelejä ja on tehnyt niin jo yli 300 vuotta. Viranomaiset haluavat pitää gangsterit erillään urheilusta ja hevosia kun on vaikea lahjoa tai kiristää raha-asioilla, niin tämä laji katsotaan riittävän turvalliseksi sallia vedonlyönti. Lajeja on pari muutakin, mutta yhteistä kaikille on, että niissä on jokin muukin elementti kuin ihminen, joka vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen.



Mites tämä liittyy Family Jockeyhin? Siten, että tässäkin on “Family” pelimuoto, jossa 1-2 pelaajaa kilpailee itse skabassa ja 1-4 muuta voivat lyödä vetoa tuloksista, kuin oikeissa kilpailuissa ikään. Hauskasti neljä hahmoa ovat perheen Isä, Äiti, Poika ja Tyttö. Uhkapelit tehdään tutuksi jo varhain. :D 



Itse peli on käytännössä simppeli kilpa-ajopeli, jossa ensin valitaan menopeli 16 hevosen porukasta, joilla kaikilla on 6 ominaisuutta, jotka vaikuttavat hepojen heikkouksiin ja vahvuuksiin. Alla ote manuskasta:

 スピード Speed This number determines the highest maximum speed that the horse is able to achieve.
スタミナ Stamina A horse with greater stamina can withstand running at a high speed for longer distances than a horse with low stamina.
ガッツ Gutsy How gutsy a horse is determines how little strength it will lose when running in difficult conditions, such as rain, sand, or bumping into other horses.
ジャンプ Jump Better jumping ability means a horse will have an easier time clearing obstacles that you attempt to jump over.
ターボ Turbo Turbo dictates how quickly a horse will accelerate when it gets whipped by the jockey.
タイプ Type A horse that has a high type value will be more likely to perform well under difficult track or race conditions.



Muuten homma menee niin, että valitaan ratsu, sitten nähdään ennakkosuosikit vedonlyöntiä varten. Tässä auttaa, jos tietää mitä ne pallerot ja kolmiot käytännössä meinaavat. A-nappi antaa piiskaa, joka toimii kiihdytyksenä B-nappi hyppää. Jep, esteratojakin löytyy. Myös ratojen tyyppi, pituus ja olosuhteet vaihtelevat. Kaikki nämä tekijät sekä tietysti tarkka ohjastaminen vaikuttavat irtoaako menestystä, vai ei. Perus yksinpelissä pitää sijoittua neljän parhaan joukkoon, jotka saavat palkintorahoja, muuten se on game over. Suosikkihevosta valitessa päädyin ei niin tuulennopeaan, mutta sisukkaaseen ja kestävään Prince Meloniin. Momotaro oli toinen vahva suosikki, mutta Persikkapoika sai tällä kertaa antaa tilaa Melonipirinssille. Paikan valinnalla ja juoksulinjalla on paljon merkitystä. Osissa rataa on pehmeitä tai scrubuisia kohtia, jotka hidastavat menoa ja väsyttävät ratsua. Toisinaan radalle ilmestyy myös power up, joka hieman kasvattaa yhtä kuudesta ominaisuudesta. Ohjastajan vastuulle jää arvioida, kannattaako bonusta metsästää mahdollisen hyvän linjan menetyksen kustannuksella. Myös loppusuoralle siirryttäessä pitää huolehtia, ettei jää pussiin ja tietysti on osattava jakaa voimat oikein. Esteradoila jos missaa hypyn, niin meno loppuu siihen kerrasta. Peli on simppeli, mutta yllätti, miten paljon taktiikkaa menestymiseen tarvitaan. 



Grafiikat ja äänet ovat yksinkertaiset, mutta ajavat asiansa, ja jotenkin ne pienet pikseliratsukot olivat aika sympaattisen näköisiä. Ei kuitenkaan todellakaan mitään audiovisuaalista herkkua.

Family Jockey paljastui kelpo peliksi, joskin hieman yksinkertaiseksi pitkässä juoksussa. Ei siinä mitään, kevyt ajanvietepeli on usein paikallaan. Alle euron hintaan varsin mukava ylläri. Tämä peli valikoitui testiin Gamecenter CX.n perusteella, kuten moni muukin. Olisi muuten hauska tietää olivatko ne hevoset ihan oikeita 80-luvulla kilpailleita.


Siinä kaikki tällä kertaa, kiitoksia kaikille lukijoille ja palataan taas pian asiaan!

-malone

Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...