Morjens,
Luvassa on lisää Famicomin pelitarjontaa, aurinkoisen viikon inspiroimana katsastamme Namcon vuoden 1986 Famicom-version 1985 julkaistusta kolikkopelistä Dig Dug 2: Trouble in Paradise. Jep, klassisen kolikkopelin jatko-osa, joka on varmasti paljon tuntemattomampi kuin edeltäjänsä.
Moni varmaan tietää alkuperäisen Dig Dugin, missä pieni valkoiseen haalariin pukeutunut ukko kaivaa tunnelia aseenaan pumppu, jolla poksautetaan viholliset, kuin liian täyteen pumpattu ilmapallo. Tätä peliä tutkaillessa ilmeni, että se ukko on työmies Taizo Hori. Aina sitä oppii jotain uutta. Dig Dug 2 monipuolistaa kaavaa. Tällä kertaa toiminta kuvataan ylävinkkelistä saarilla, jotka on tarkoitus tyhjentää vihollisista, joita on kahta sorttia: Punaisia sukelluslasit päässä käveleviä palloja (Pooka) ja chibi-lohikäärmeitä (Fygar) henki menee, jos ne pääsevät koskemaan ja lohikäärmeet myös puhaltavat tulta.
Hahmolla on käytössä ykkösestä tuttu pumppu (B-nappi) jolla voi pumpata viholliset palloksi, joka poksahtaa ennen pitkää, sekä uutena ja koko pelin punaisena lankana toimiva pora (A-nappi), jolla voi porata saarien “heikkoihin kohtiin” tai murtumiin. Jos murtuma yltää saaren osan reunasta reunaan, niin murtuman kohdasta katsottuna pienempi puolisko rysähtää mereen. Tietysti tällä puoliskolla olevat hahmot menevät perässä, joten ideana on porata taktisesti ajoittamalla, jotta mahdollisimman moni vihollinen jää mereen putoavalle osalle. Usean vihollisen yhtäaikaisesta pudottamisesta saa myös paljon pisteitä. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, koska vihulaiset seuraavat hellittämättä ja porata voi vain tietyissä kohtaa. On myös otettava huomioon mihin suuntaa pitää ja mistä kohtaa pitää porata halutun efektin saavuttamiseksi. Pumppu toimii ikäänkuin hätävarana tiukkojen paikkojen selvittämiseen. Poraaminen ja etenkin fiksusti on todella tyydyttävää. Kun onnistuu pudottamaan koko kentän pahikset jordaaniaan yhdellä taktisesti suunnitellulla porauksella, niin tunne on mahtava. Ei uskoisi, että näin simppeli idea kääntyy näin hyvin toimintapuzzleksi.
Vaikeusaste on aluksi maltillinen, mutta kohoaa varsin kinkkiseksi myöhemmin. Porauksessa on myös sellainen juttu, että jokainen pudotettu pala pienentää saarta ja jättää vähemmän tilaa välttää vihollisia, joten on harkittava, mikä on kannattavaa ja mikä ei. Saarissa olevat murtumat myös hidastavat vihollisia merkittävästi, joten niitä voi käyttää hyväkseen liikkumisessa. Continue löytyy ja yrityksiä on loputtomasti, mikä on hyvä homma, koska saaria on paljon, ainakin päälle 50. En päässyt koskaan loppuun saakka.
Ulkoasu on simppeli, mutta toimiva ja meininki on kaikin puolin Namcon vanhojen kolikkopelien tuntuista, ääniä myöten. Pac Mania pelanneet tuntevat olonsa kotoisaksi. Eikä ihme, sillä Dig Dug pyöri samalla piirisarjalla kuin Pac Man.
Yllätyin Dig Dug 2:n koukuttavuudesta ja miten hyvältä poraaminen tuntui. Suosittelen ehdottomasti testaamaan, jos vanhat kolikkopelit maistuvat. Dig Dug 2 on erittäin hyvä kolikkopelikäännös ja valtavasti parempi pelikokemus kun ykkönen näin modernina aikana.
Siinä oli kaikki tältä erää, kiitoksia lukijoille ja palataan taas pian asiaan!
-malone
Comments