Skip to main content

8-bittistä ninjailua

Hei,

Jatkamme tällä viikolla Famicomin parissa, vuorossa Taiton 1986 julkaisema The Legend of Kage, joka on kotikonsolikäännös samannimisestä vuoden 1985 kolikkopelistä. 



Peli on toimintatasoloikka, jossa ninja “Kage” pelastaa prinsessaa jälleen kerran pahan sotaherran kynsistä. Olin kansigrafiikan ja ensivaikutelman perusteella varma, että kyseessä on manga- tai animelisenssi, vaan eipä ilmeisesti olekaan. Legend of Kage nimittäin vaan muistuttaa lähes täydellisesti 80-luvun lopun ja 90-luvun alkupuolen ninja-animeja, joissa meno on vauhdikasta, tuulennopeat ninjat suihkivat puiden oksilla ja latvustoissa ja heittävät shrurikeneja kovemalla tahdilla kun konekiväärit. Jos on nähnyt Ninja Scrollin alkukohtauksen, niin se voisi olla tämä peli. Ilmeisesti Kage oli ensimmäinen Famicom-peli, jossa ninjahahmo oli ikäänkuin “realistisen näköinen”, eikä pallopäinen chibi ja tästä syystä peli oli aikoinaan ikäänkuin semikuuluisa. 




Itse pelaaminen on simppeliä, kuten arvata saattaa. Ninja juoksentelee ja loikkii vauhdikkaasti ympäriinsä ristiohjaimella, A-nappi lyö miekalla, joka on myös vihollisten projektiilien torjuntaa varten oikealla ajoituksella, B-nappi heittää heittotähtiä. Vihollisilta putoaa toisinaan power up -pallero, jonka voi poimia kaksi kertaa. Molemmilla ninjan nutun väri muuttuu, joka osoittaa että kestää ylimääräisen osuman, muuten se on aina kerrasta poikki. Myös heittotähtien koko kasvaa poweupin myötä. Kage on vanhan ajan kolikkopelille tyypillisesti lyhyt, mutta looppaa loputtomiin. Ainoana erona uudella pelikerralla taustojen vuodenaika vaihtuu. 



Kenttiä on neljä, plus lopputaistelu: Ensimmäisessä suihkitaan ympäri metsää, nuijien vihollisninjoja ja tulta puhaltavia munkkeja. Tavoitteena voittaa päämunkki, joka ilmaantuu kun tarpeeksi vihollisia on kellistetty. Toisessa kentässä teilataan ennaltamäärätty määrä vihulaisia pahiksen linnan vallihaudalla. Kolmannessa kiivetään linnan muuria ylös ja viimeisessä etsitään prinsessa linnan sisältä. Tämän jälkeen on pomotaistelun aika.  




Legend of Kage on varsin vauhdikas peli, hahmo hyppää yhdellä loikalla kymmeniä metrejä ja vihulaista pukkaa kovalla tahdilla. Tämä yhdistettynä “laaki ja vainaa” ilman power uppia -sääntöön tekee pelistä yllättävän haastavan. Tarjolla on kolme elämää, ei continueja. En päässyt kertaakaan kahta looppia loppuun saakka. 



En voi sanoa, että Legend of Kage olisi millään tavalla Famicomin parhaimmistoa, mutta yhden asian peli tekee hyvin, nimittäin vauhdikkaan anime-actionin tuntuisen toiminnan. Se ei ole mitenkään tyypillistä tällaiselle alkupään 8-bittiselle pelille. Vauhdikkuus tosin kääntyy jo jollain tapaa itseään vastaan, koska henki lähtee herkästi ja aikaa reagoida uhkiin on todella vähän. Suosittelen testaamaan, peli on omiaan lyhyissä annoksissa, mikä on ymmärrettävää kun ottaa huomioon kolikkopelitaustan. Konsoliversio ei poikkea alkuperäisestä kun ulkoasun puolesta.



Siinä kaikki tällä kertaa, palataan asiaan taas ensi viikolla. Kiitokset kaikille lukijoille!

-malone

Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...