Moi,
Tehdäään taas vaihteeksi unboksaus. Tämänkertainen aihe on hieman tavallisuudesta poikkeava, koska luvassa ei ole minkään sortin robotteja. Vuorossa on Figman Table Museum sarjan figuuri nimeltään “Otani Oniji III as Yakko Edobei”. Että mikä? Tämä on siis figu, joka on tehty 1700-luvulla vaikuttaneen taiteilijanimeä “Sharaku” käyttäneen ukio-e puupiirrospiirtäjän teoksesta. Jep, ei ihan tavanomaisin aihe.
Figman Table Museum on sarja, jossa tehdään figuuri jostain kuuluisasta teoksesta. Sieltä löytyy Daavidia, Da Vincin se ihmispiirros ja sen semmoista kuuluisaa patsasta tai maalausta. Tämä on siis Sharakun piirros, joka ei esitä varsinaisesti samuraita, kuten voisi luulla, vaan se esittää kabuki-näyttelijä Otani Oniji III:a, joka esittää samuraipalvelijaa nimeltä Edobei. Tämä on siis tuon ajan poptaidetta, hyvin samanlaista kuin vaikka Andy Warholin hommat aika paljon myöhemmin. “Yakko” meinaa tietyntyyppistä samuraipalvelijaa, joilla oli usein varsin huono maine, koska usein aaatelisherrat pitivät tämmöisiä tyyppejä ikäänkuin hieman epävirallisina troubleshoottereina, jotka hoitivat likaisia hommia pomonsa puolesta. Läheltä liippaava termi näille herroille oli myös “kabukimono”, eli vapaasti käännettynä “kummat tyypit”. Yakko ja kabukimono saattoi jossain vaiheessa tarkoittaa samaa, toisinaan taas ei, tarkka lokerointi on hankalaa ja asiasta kiinnostuneiden kannattaa lukea vaikka wikipedia-artikkelit aiheesta.
Mutta mites se figuuri? Ensimmäisenä silmään osuu lähes tuplaten normifigmaa isompi loota. Tämä johtuu siitä, että mukana tulee kokonaan toinen yläkroppa käsivarsineen ja päineen. Ideana on, että toine on tarkka jäljitelmä piirroksesta ja toinen ihan toimiva figuuri. Maalauksen tietynlainen asento ei oikein ole toteutettavissa, jos aikoo tehdä fguurin joka taittuu kuten muut, normaalit figut ja pääkin on suhteessa isompi. Piirroksessa Edobei on ilmeisesti menossa uhkailemaan/kourimaan jotain uhria, tai näin ainakin tulkinta näytelmän kohtauksesta, jota tämä esittää menee.
Mukana on myös satsi vaihtokäsiä, miekat, standi sekä taustapahvi esillepanoa varten, joka jäljittelee piirrosta, signeerauksineen kaikkineen. Figuurin tyyli ja maalaus on epätavanomainen, koska sen on tarkoitus näyttää piirrokselta, eikä oikealta ihmiseltä ja tässä on onnistuttu mainiosti, lopputulos on mielenkiintoisen surrealistinen. Niveliä löytyy vakiofigman verran, mikä on vähintään riittävästi kaikkiin tarpeellisiin asentoihin. Arvostan myös historiallisesti tarkkaa asustetta, vaikka piirroksessa ei näykään kuin yläkroppa. Vyötärölle sidottu kimono ja vanhan ajan narukalsarit etulapulla ja paljaana vilkkuvilla kankuilla oli täysin validi asustus lämpimällä kesäkelillä. Hahmon ilme ja habitus on täydellisen sopiva happaman ja koppavan välimuoto, varsinkin sopivalla posella korostettuna.
En keksi tästä mitään jupinan aiheita, kaikki on niinkuin pitääkin. Aihe ja hahmo ovat kyllä melko erikoiset, eikä varmasti ihan joka tyypin makuun, mutta meikäläiselle erittäin positiivinen yllätys, enkä pistäisi pahitteeksi vaikka tekevät tämän tyylistä tarjontaa enemmänkin. Olen muuten hankkinut tämän figun jo kauan sitten, viime vuoden puolella, mutta silloin ei avautunut hyvää tilaisuutta käsitellä aihetta. Halusin kuitenkin ehdottomasti antaa tälle spotlightin, on nimittäin sen verran omaperäinen ja varmasti melko tuntematon tapaus.
Siinä kaikki tällä kertaa, kiitoksia lukijoille! Palaan taas pian asiaan.
-malone
Comments