Moi,
Figublogin jälkeen palaamme taas Famicomin pariin. Tällä kertaa vuorossa on SNK:n vuoden 1986 kolikkopelistä Ikari Warriors 2: Victory Road 1988 julkaistu kotikonsoliversio. Käännöksestä vastaa (valitettavasti) sama pulju kuin ykkösenkin osalta, Micronics.
Moni lukija saattaa muistaa Ikari Warriors ykkösen, tuon aivan järkyttävän vaikean ylöspäin scrollaavan sotilasammuskelun, jossa kaksi Rambon näköistä tyyppiä etenee ampuen vihollisia viidakkomaisemissa. Tai yrittää edetä, kuolema korjaa usein parin minuutin sisällä ja ainoa keino päästä mihinkään oli spämmätä huijaiskoodia “ABBA”. No, kakkonen jatkuu käytännössä välittömästi ykkösen jälkeen, jossa lähes naurettavan hitaasti scrollaavan tekstin edetessä joku armeija kapiainen kaulailee hemmojen kanssa hyvin suoritetun tehtävän jälkeen. Paluumatkalla Ralphin ja Clarkin (Jep, niillä on nimetkin. Kaikki King of Fighterseja pelanneet tietävät) koneen kaappaa kuitenkin joku muukalaisbossi, joka pakottaa kaverukset taas ylöspäin scrollaavaan taistelutehtävään vieraalla planeetalla. Täytyy myöntää, että en odottanut tämän sortin käännettä. Pelikasetin artwörkissä olevat animetyypit eivät tosin muistuta yhtään niitä King of Fightersin jannuja.
Peli toimii pääosin samalla lailla kuin ykkönen: B ampuu pyssyllä A heittää kranuja. Tällä kertaa mukana on kuitenkin hieman monipuolisuutta tuova pyssyjen upgrade-systeemi, josas aseilla on neljä voimatasoa. Pyssyjä on muutenkin useampi kappale vaihdellen perus konekivääristä sinkoon ja sen sellaisiin tämän genren perusjuttuihin. Erikoisempana valintana kuitenkin löytyy bumerangi, joka vaikutti heittämällä (heh) parhaalta aseelta. Sen ammukset ovat isoja ja palaavat takaisin, joten joka laukauksella on ikäänkuin mahikset saada kaksi osumaa. Likäksi bumerangit ovat isoja, joten niilä on laaja vaikutusalue. Mukan on myös power uppeja, kuten ruudun tyhjentävä pommi ja haarniska. Hahmoilla on 5 hit pointsia, joka on hyvä juttu. Huonona juttuna mitään contuneja ei ole ja henkiä on vain yksi. Parannuspulloja löytyy ja ne tulevat tarpeeseen. Continue-koodi löytyy, mutta se on aivan naurettavan pitkä, koska se pitää syöttää tarkasti oikealla rytmillä muutaman sekunnin ikkunassa kuoleman jälkeen, mutta ennen Game Overia. “ABBAAAAABA” jep, tämän ottaa jo puhtaana vinoiluna kehittäjien puolelta.
Hämmentävästi kentissä on myös muukalaisten pitämiä Baareja, suoraan Mos Eisleysta, joista voi ostaa tavaroita vihollisilta putoavilla sydämillä power uppeja tai uhkapelata sydämistä kaksintaistelussa baarissa hengaavaa palkkionmetsästäjää vastaan.
Kentät eivät ole erityisen pitkiä mutta jokaisen lopussa odottelee muukalaisolento bossitaisteluna. Mukana on jonkin verran jemmattuja reittejä ja salaisuuksia, ei tosin kovin runsain mitoin. Luulisin että pääsin jonkin verran puolta väliä pidemmälle, mutta en loppuun saakka. Naurettavaa continuea en alentunut käyttämään.
Audiovisuaalisella puolella peli ei erityisesti hivele silmiä: Värit vaihtelevat harmaista sellaiseen vauvan vaipoista löytyvän sävyyn ja paletti on ankeahko. Itse päähahmot ovat kuitenkin ainakin meikäläisen silmään ihan hyvän näköisiä, viholliset ovat sanotaanko “vaihtelevasti” onnistuneita.
Soundtrackilta löytyy pari mukavan menevää biisiä. Pelissä on myös puhesampleja, kukin koittakoon miettiä mitä ne rätisevät murahtelut meinaavat.
Ikari Warriors 2 kärsii pitkälle samoista ongelmista kuin ykkönenkin. Porttaus ei ole kummoinen, joka näkyy yleisenä bugisuuden tunteena ja sellaisena purkalla kasassa pysyvältä vaikuttavalta tekniseltä toteutukselta kaikin puolin. Vilkkuvia spriteja, hidas ruudunpäivitys, ynnä muuta tämän aikakauden perusmurheita. Toinen ja isoin ongelma on vaikeustaso ja oikean continuen tai lisäelämien puute. Peli menee saman kohdan hinkkaukseksi ja vaatii paljon kärsivällisyyttä, mitä ei tue yleinen kankeus ja heikko tekninen toteutus. Jotenkin aina on tunne, että taistelee vihollisten lisäksi myös kehnoa porttausta vastaan. Tämä on sääli, koska Ikari Warriors 2:sta tuntee koko ajan pinnan alla olevan tosi hyvän pelin potentiaalin, mutta se ei koskaan pääse esiin typerän continueratkaisun ja teknisten ongelmien takia.
Siinä kaikki tällä kertaa, kiitoksia lukijoille ja palaan taas pian asiaan!
-malone
Comments