Skip to main content

Kakkademoni seikkailee

Hei,
Vuorossa on taas Famicomia, mutta tällä kertaa pelinä on lisenssipeli erikoisemmasta päästä: Vuoden 1986 Sonyn julkaisema Seikima 2, tai “tsu”. Voin kuvitella että kansikuva herättää useammankin kuin yhden kysymyksen. 


Kyllä vain, ensimmäisenä mieleen tuleva “Japanin KISS” pitää yllättävän lähelle paikkansa. Tämä peli pohjautuu 1982 perustettuun hevibändiin, Seikima 2:een. Kuten jäbien habituksesta voi päätellä, ollaan lähellä KISS/WASP-osastoa Visual Kei-mausteella. Wikipelia tietää seuraavaa: 

“According to the band, Seikima-II is a group of Akuma (悪魔, "demons") from the futuristic hyper-evolved dimension Makai (魔界, "demon world") that preach a religion called Akumakyō (悪魔教) in order to propagate Satan through the use of heavy metal music. Each member is a demon of a different hierarchical class, with His Excellency Demon Kakka being leader of the Akuma and His Majesty Damian Hamada being the "Crown Prince of Hell". In accordance to the prophecy and after completing their world conquest, the band disbanded at the end of the century on December 31, 1999 at 23:59:59.”


“However, the band has had several limited reunions since their disbandment. One in 2005 to celebrate the 20th anniversary of their debut and another in 2010 celebrating their 25th anniversary, the latter including their first ever world tour. In 2011, an encore of their world tour was held and the band hosted two charity concerts that included several different artists in response to the Tōhoku earthquake and tsunami. They performed a two leg 30th anniversary tour from September 2015 into February 2016, and will perform a 35th anniversary tour in 2020.”


 Vaikka kyseessä on täällä pitkälti tuntematon suuruus, Seikima 2 on kotimaassaan legenda-statuksen porukka ja myytyjä levyjäkin päälle 10 miljoonaa. Mutta hetkinen! Demon Kakka? Jep, dändin laulajan ja pääjehun nimi on “Kakka” :’D


Miten hevibändistä tehdään peli Famicomille? No, tietenkin tekemällä toimintatasoloikka. Ideana on, että Kakka pelastaa bändikamunsa ja lopuksi päihittää Zeuksen. Kamuja on vangittuna yksi per maailma, jotka koostuvat kahdeksasta ruudusta, joista kaikkiin johtaa useampi ovi. Ovet aukeavat kun kaikki ruudun esineet on kerätty. A-nappi hyppää, B-nappi ampuu. Joka ruudussa on myös kauppa, josta voi ostaa rahalla parannuspulloja, tehokkaamman aseen tai kitaran tahi rummut. Soittimia tarvitaan pelin “good endingin” saavuttamiseen, sillä kamuille pitää viedä skebat ja rummut. Pelissä on myös koko ajan alaspäin laskeva elämämittari, jota palautetaan pulloilla, life on siis myös aika. Tämä meinaa sitä, että sokkelossa ei ole varaa tötöillä liikaa, eikä myöskään osumia vihollisista saisi ottaa kovin paljon. Peli kuitenkaan ole mitenkään tolkuttoman vaikea ja kun kartta on opeteltu, ei homma ole enää mikään hankala juttu. Erikoisin piirre on hyppt, jossa ristiohjaimen suunta määrää loikan lentoradan pelkän napinpainalluksen pituuden lisäksi. Jos ohjaat sivulle, on hyppy aina enemmän pituutta kun korkeutta ja ylös painamalla päinvastoin. Tämä vaatii hieman totuttelua, muuten mennään hyvin perinteisellä kaavalla. 


Grafiikka on tunnelmaan sopivaa ja Famicomin perustasoa. Taustoihin olisi ehkä kaivannut muutakin kuin mustaa screenia. Musaluuppi on menevä, mutta se on kirjaimellisesti luuppi, joka jauhaa taukoamatta alusta loppuun. Muutama biisi lisää olisi todella tervetullutta vaihtelua. Lisäksi se biisi ei kuulemma ole edes bändin musaa, mikä hemmetin järki siinä on?


Seikima 2 on hauka kuriositeetti ja perustason loikka Famicomille, joka jää mieleen nimenomaan lisenssin vuoksi. Parempia on tullut pelattua, mutta niin on huonompiakin. Jos ei muuta niin kyllä tämä herätti mielenkiinnon bändiin sen verran, että jokunen biisi meni youtube-soittolistalle kuunteluun.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille ja Hänen Korkeutensa Demoni Kakkan siunausta. Palaan taas pian asiaan.

-malone 

Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Tutkapari

Otetaan tähän väliin unboksaus, ikäänkuin kevyempänä blogauksena parin pidemmän jälkeen. Nämä eivät ole tuliaisia sanan varsinaisessa merkityksessä, koska en roudannut niitä itse, vaan annoin suosiolla postin kuljetettavaksi. Siinä ne nyt kököttävät, kaksi pahvista “mailer" boksia (mailerin tarkoitus on pitää varsinainen laatikko kuosissa).  Vaan mitäpä lootista löytyy? Katsotaan: Kaksi kappaletta Megahousen Excellent Model -sarjan Kuroko’s Basketall -figuureja, ⅛ mittakaavassa. Kuroko ja Kagami, Seirinin dynaaminen duo ja sarjan päähahmot. Nämä ovat uudempia, tummalla peliasulla (tuo seirinin musta peliasu on muuten koko sarjan hienoin), figuista on myös aiemmin julkaistut versiot vaaleilla paidoilla ja housuilla. Kaikki vaikuttaa olevan kunnossa, mailereiden ansiosta myös laatikot ovat aivan koskemattoman näköisiä. Itse figuureissakaan ei ole valittamista, sculptaus on mainio, asennot luonollisen näköisiä ja maalaus oikein mukavaa jälkeä, mis...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...