Skip to main content

Pensseliä Pystäriin

 Moi,

Vuosi on lopuillaan, mutta vielä mahtui mukaan pikainen blogaus. Luvassa on jotain vähän erilaista, nimittäin tällä kertaa tutustumme figuurien kustomoinnin maailmaan.

Kohteena on vanha, Dive-nimisen valmistajan Crows/Worst -mangojen hahmo, Bouya Harumichi vuodelta 2007. Tämä on toinen figuni samasta hahmosta ja ostettu itse asiassa samaan aikaan edellisen kanssa, jonka unboksaus löytyy vanhoista postauksista parin vuoden  takaa. Sieltä löytyy myös mangan yhteenveto ja lyhyt esittely, mutta tässä kerrottakoon, että Crows on ysärin lukio/jengi/tappelumanga, jossa pahamaiseen poikakouluun tulee uusi vaihto-oppilas, nimeltään Bouya Harumichi, eli siis tämä jäbä. Luvassa on Toimintaa, jengitappeluita, gangstereita, mutta myös paljon huumoria ja jopa aika syvällistä pohdintaa ystävyydestä ja mitä sitä tekisi, kun koko nuoruus on mennyt kaikkeen muuhun kuin opiskeluun/työpaikan etsimiseen ja elämä alkaa vaikuttaa umpikujalta.

Tämä on simppeli monopose mangafiguuri 15 vuoden takaa, jonka halusin ehdottomasti, koska pose on mahtava ja tällä versiolla on hieno sukajan-verkkatakki. Se, mikä jätti toivomisen varaa oli maalauksen taso, joten kiskottuani figun paketista ja pilattuani sen vähäisenkin jälleenmyyntiarvon päätin viimeistellä tekoni maalaamalla jäbän lärvin uusiksi itse. Aivan ummikkona en hommaan lähtenyt, vaan itseluottamusta toi noin 15 vuoden kokemus Warhammer- ynnä muiden figujen maalauksesta. Uskoin siis kykyihini ja että lopputulos on ainakin jonkin sortin parannus alkuperäiseen.

Ennen..

Kaivoin siis figuurimaalit ja pensselit kaapista ja aloin hommiin. Kuten kuvasta näkee, niin Bouyan kasvojen ja ihon maalaukseen on käytetty vain yhtä maalia ja sävyä, joten loppuptulos aika tasapaksu. Halusin kaverin lärviin vähän lisää sävyä, joka korostaa itseasiasa aika hyvää kaiverrusta ilmettä. Samalla tuumasin vähän vaalentaa Regent-pystäriä, joka näytti vähän turhan tasaisen vaaleanruskealta värjätyksi. Vähän vaaleaa ja keltaista siis tuuttiin. 

Pienellä vaivalla sain sudittua naamaan ja kaulaan sopivat värisävyt pienellä varjostuksella ja reippaasti päivettyneemmällä värisävyllä, mikä sopii hahmolle paremmin kun kalvakka cafe latte. Samalla sipaisin vähän vaaleaa punaista huuleen mainiota ilmettä korostamaan. Pystäriin laitoin vähän highlight/drybrush -tyylillä paria kellertävää, mikä vaalentaa kokonaisuutta, mutta se jättää vähän tummaa koloihin, mikä on omiaan tuomaan “ei ihan eilen” värjätyn tukan vaikutelmaa. Sipasin vielä vähän kiiltävämpää hopeaa avainketjuun.

..ja jälkeen.


Lopputulokseen on oltava tyytyväinen, tai ainakin onnistuin tavoitteessa, eli silmin nähtävässä parannuksessa. Bonuksena pieni punainen huulessa onnistui yli odotusten ja oli spontaani päätös. 


Tämä oli vähän erilainen figuuriblogaus. Jos maistui tai herätti muita tunteita, niin olisin kiitollinen palautteesta, sillä näitä erikoisia aiheita on aina vähän jänskättävä tuoda mukaan kun muut aiheet ovat jo hyvin vakiintuneita.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille ja palaan taas pian asiaan!

-malone


Comments

Anonymous said…
Hahhah, nauroin tälle ääneen : D Pakkelointi ei suinkaan ole meikkiblogien yksinoikeus! Jäbän katu-uskottavuus myös kasvoi heti, koska näyttää yrmymmältä.
Snou
Malone said…
Enpä tullut ajatelleeksi, että tästä löytyy yhteys meikkiblogeihin. :'D

Tässähän voi pian räjähtää huippusuosituksi influensseriksi, miljoonien katsojien tiktok-videoita ja kaikkea. Tosin, ei taida mun aiheet olla oikein niiden kohderyhmien suosiossa.

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...