Moi,
Tällä viikolla on luvassa blogin kestosuosikkeja, nimittäin Kunio-kun sarjan peli. Katsotaan, miltä vaikutti hiljattain Switchille julkaistu River City Girls Zero.
River City Girls Zero on hämäävä nimi, sillä tämä on itseasiassa uudelleen julkaistu vuoden 1994 Super Famicomin yksinoikeuspeli Shin Nekketsu Kōha: Kunio-tachi no Banka. Nyt, kun River City Girls on saamassa jatkoa kesällä, niin Arc System works ja Wayforward päättivät julkaista Misakon ja Kyokon ensiesiintymisen uudelleen, ikäänkuin lämmittelynä kakkosta varten. Uutta on alkudemo, intromusiikki ja videoiden ääninäyttely. Itse peli on täysin sama kuin Super Famicomilla.
Juoni menee niin, että joku lavastaa Kunion ja Rikin yliajoon ja onnettomuuspaikalta pakenemiseen, jonka johdosta sankareille heilahtaa nuorisovankilan häkki. Juttu on kuitenkin ilmiselvä lavastus, joten kaksikon pitää suorittaa uskalias pako ja selvittää koko juoni maineensa puhdistamiseksi. Samaan aikaan Kunion ja Rikin poissaollessa sarjan muut kovikset ottavat vallan Nekketsun ja Hanazonon lukioissa. Mukaan lyöttäytyvät pian myös Misako ja Kyoko ja peilissä pelataankin neljällä hahmolla. Peliin on kirjoitettu jälkikäteen eräänlainen meta-juoni, sillä nyt uuden demon mukaan Kyoko ja Misako pelaavat vanhaa peliä, joka on ostettu River City Girlsin kauppiaalta ja jossa sattuu olemaan pääosassa Kunio ja Riki.
Kuten arvata saattaa, luvassa on perinteisin tyylistä sivulle scrollaavaa tappelua. Se, mikä tässä on suurin ero Famicomin 8-bit Kunioihin on se, että tämä ei ole “avoin” kaupunki, vaan tapahtumat ja juoni etenee lineaarisemmin. Erikoisliikkeitä ei tarvitse ostaa kirjakaupasta, vaan ne avautuvat pelin edetessä ja kentät etenevät koko ajan tasaisen varmasti loppua kohden, yksi mukiloitu pahis kerrallaan.
Kontrollit ja etenkin ohjaustuntuma poikkeavat hieman vanhemmista Kunioista. Ainakin minulla meni vähän aikaa tottua uuteen tyyliin, vaikka ei tämä mitenkään kovin vaikea ole, varsinkaan alussa. Hahmojen vaihto on hauska ja myös tarpeellinen ominaisuus, sillä jokaisella on oma elämäpalkkinsa, joten heikossa kunnossa oleva hahmo on syytä vaihtaa uuteen ajoissa. Liikkeissä löytyy ihan mukavasti vaihtelua, olisin tosin kaivannut helppoa tapaa nähdä erikoisliikkeiden näppäinkomennot menusta.
Grafiikka ja hahmosuunnittelu on kokenut uudistuksen, kun siirrytään Super Famicomille: Hahmot eivät ole enää niin lyhyenläntiä ja isopäisiä, vaikkakin edelleen mukana on vahva piirrossarjamainen tyyli. En ole ihan varma, kummasta pidän enemmän, tästä vai vanhemmasta. Musiikki on edelleen vahvaa, kuten sarjan peleihin kuuluu.
River City Girls Zero on enemmän kulttuuriteko ja suunnattu sarjan superfaneille kuin erityisen merkittävä julkaisu millään muulla mittarilla. On hauska päästä viimein pelaamaan vain Japanissa julkaistua sarjan peliä ja minä jopa tykkään siitä uudesta, pöljästä alkudemostakin. Pelityyliltä suosin enemmän avointa kaupunkia, mutta tämän tyylinen ratkaisu on ihan maistuvaa vaihtelua ja luo mukavasti odotuksia kesällä julkaistavaa River City Girls 2:a kohtaan, joka on tällä hetkellä helposti vuoden odotetuin pelini. Tämä on erittäin paljon “Tiedät kyllä, jos kiinnostaa” -peli.
Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!
-malone
Comments