Skip to main content

Itämaisia vampyyreja

 Moi,

Tällä viikolla vuorossa on paluu viime vuoden positiivisen yllättäjän pariin. Vampire Survivors sai nimittäin lisäsisältöä viime vuoden lopulla ja se oli nyt sopivasti alennuksessa alle 2€. Katsotaan millaista meininkiä tarjoaa Legacy of the Moonspell. 


Legacy of the Moonspell on hieman tarinallisempi kuin perus Vampire Survivors. Se kertoo Moonspell-klaanin taistosta Orochi-lohikäärmettä vastaan. Luvassa on siis Itäeurooppalaisvaikutteisesta Castlevaniasta poikkeavaa tyyliä, sillä tarina sijoittuu muinaiseen Japaniin, tai ainakin selvästi Shintolaisesta mytologiasta vaikutteita ottavaan fantasialandiaan.

Uusia hahmoja on mukana kymmenkunta, kuten myös uusia varusteita. Myös kartat ja vihollisspritet ovat suurimmaksi osaksi uusia ja vain muutamia universaaleja hahmoja kierrätetään, kuten lepakoita. Hahmot avataan tarinan edetessä ja ne kaikki ovat piristävän erilaisia. Uudet varusteet ovat periaatteessa muunnoksia joistakin jo olemassaolevista toimintansa kannalta, mutta sovitettuna Shintolaiseen teemaan. Raamatun sijaan ympärillä pyörivät rukousnauhan puuhelmet ja niin edespäin. Peruspelin varusteet ja hahmot ovat avattavissa myös tähän kampanjaan, joten vaihtoehtoja riittää senkin puolesta.


Tarina etenee seuraavaan tehtävään kun kartan tehtävä on suoritettu. Se vaihtelee selviytymisestä tietyn aikaa jonkin hahmon löytämiseen tai pomotaistelun voittamiseen. Karttoja on 7 kappaletta ja ne ovat rakenteeltaan ehkä hieman monipuolisempia ja monimutkaisempia kuin peruspelin areenat. Teemat vaihtelevat maalaiskylästä Ogren luolaan ja lumiseen vuoristoon. Itse selviydyin yhden illan pelaamisella viimeiseen tehtävään, mutta Orochi jäi vielä kellistämättä. Musiikki on myös vaihdettu enemmän Aasialaisia melodioita ja soittimia sisältävään. Se on edelleen hyvää, kuten oli alkuperäisessäkin.


Vampire survivorsin paras ominaisuus ja koukku on edelleen tallella, nimittäin monipuoliset varustebuildit ja niiden yhdistelmien kokeilu. Lopun valtaviin hirviölaumoihin varautuessa on mahdollista löytää useita maukkaita yhdistelmiä ja eri esineiden combot täyteen kehitettynä ja niiden ruudun täyttävä ilotulitus ovat edelleen todella palkitsevaa seurattavaa. Vaikeustaso vaikuttaa suurinpiirtein samalta kuin peruspelissäkin ja samat periaatteet pätevät hahmon kehitykseen, joten veteraaniselviytyjät ovat heti kuin kotonaan.



Legacy of the Moonspell on hintaansa nähden mainio lisäkampanja jo valmiiksi loistavaan peliin. Tällaista lisäsisältöä näen ja tuen mielelläni. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...