Skip to main content

Itämaisia vampyyreja

 Moi,

Tällä viikolla vuorossa on paluu viime vuoden positiivisen yllättäjän pariin. Vampire Survivors sai nimittäin lisäsisältöä viime vuoden lopulla ja se oli nyt sopivasti alennuksessa alle 2€. Katsotaan millaista meininkiä tarjoaa Legacy of the Moonspell. 


Legacy of the Moonspell on hieman tarinallisempi kuin perus Vampire Survivors. Se kertoo Moonspell-klaanin taistosta Orochi-lohikäärmettä vastaan. Luvassa on siis Itäeurooppalaisvaikutteisesta Castlevaniasta poikkeavaa tyyliä, sillä tarina sijoittuu muinaiseen Japaniin, tai ainakin selvästi Shintolaisesta mytologiasta vaikutteita ottavaan fantasialandiaan.

Uusia hahmoja on mukana kymmenkunta, kuten myös uusia varusteita. Myös kartat ja vihollisspritet ovat suurimmaksi osaksi uusia ja vain muutamia universaaleja hahmoja kierrätetään, kuten lepakoita. Hahmot avataan tarinan edetessä ja ne kaikki ovat piristävän erilaisia. Uudet varusteet ovat periaatteessa muunnoksia joistakin jo olemassaolevista toimintansa kannalta, mutta sovitettuna Shintolaiseen teemaan. Raamatun sijaan ympärillä pyörivät rukousnauhan puuhelmet ja niin edespäin. Peruspelin varusteet ja hahmot ovat avattavissa myös tähän kampanjaan, joten vaihtoehtoja riittää senkin puolesta.


Tarina etenee seuraavaan tehtävään kun kartan tehtävä on suoritettu. Se vaihtelee selviytymisestä tietyn aikaa jonkin hahmon löytämiseen tai pomotaistelun voittamiseen. Karttoja on 7 kappaletta ja ne ovat rakenteeltaan ehkä hieman monipuolisempia ja monimutkaisempia kuin peruspelin areenat. Teemat vaihtelevat maalaiskylästä Ogren luolaan ja lumiseen vuoristoon. Itse selviydyin yhden illan pelaamisella viimeiseen tehtävään, mutta Orochi jäi vielä kellistämättä. Musiikki on myös vaihdettu enemmän Aasialaisia melodioita ja soittimia sisältävään. Se on edelleen hyvää, kuten oli alkuperäisessäkin.


Vampire survivorsin paras ominaisuus ja koukku on edelleen tallella, nimittäin monipuoliset varustebuildit ja niiden yhdistelmien kokeilu. Lopun valtaviin hirviölaumoihin varautuessa on mahdollista löytää useita maukkaita yhdistelmiä ja eri esineiden combot täyteen kehitettynä ja niiden ruudun täyttävä ilotulitus ovat edelleen todella palkitsevaa seurattavaa. Vaikeustaso vaikuttaa suurinpiirtein samalta kuin peruspelissäkin ja samat periaatteet pätevät hahmon kehitykseen, joten veteraaniselviytyjät ovat heti kuin kotonaan.



Legacy of the Moonspell on hintaansa nähden mainio lisäkampanja jo valmiiksi loistavaan peliin. Tällaista lisäsisältöä näen ja tuen mielelläni. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...