Skip to main content

Keisarin Metalliset Vaatteet

 Moi,

Tähän väliin sopii pienoismalliprojekti, sillä mikäpä olisikaan parempi ajankohta pienelle iltapuhdehommalle kun joululoman alku? Luvassa on jälleen klassikkorobotteja, mutta nyt ei kuitenkaan Gundam-maailmasta. Katsotaan, millainen lopputulos oli, kun rakensin Goodsmile Companyn Moderoid-sarjan (hauska nimi, sillä Nendoroid jne.) Mazinkaiserin. 

Mazinkaiser on pidemmälle kehitetty malli klassisesta Go Nagain Mazinger Z-robotista. Tämä nähtiin ensimmäistä kertaa Super Robot Wars-sarjassa, josta se sitten on otettu mukaan animaatiosarjoihin ja sarjakuviin. Ajatuksena oli alunperin, että perinteisen Mazingerin pilotti Koji Kabuto tarvitsi päivitetyn version Mazingerista, sillä kaikki muutkin “pääsarjojen” mechapilotit saavat uuden, tehokkaamman mallin pelin aikana. Mazingerilla, toisin kuin esim. Gundamilla vaan ei ollut valmiiksi monia eri malleja, joten sellainen piti suunnitella Bandain toimesta. Hahmo kylläkin käytettiin Go Nagain hyväksynnän läpi, samaan tapaan kun Lucasin ajan Star Warsin lisämateriaaleissa toimittiin.

Katsotaan  sitten, mitä sain aikaiseksi aiemmin tuntemattomasta rakennussarjasta. Loota on tyylikkäästi suunniteltu ja sisältää tietysti ohjeet, sekä puolen tusinaa valurankoja eri värisille osille. Erikoisuutena mukaan on laitettu valmiiksi maalattu osa kasvoille, joten niitä ei tarvinnut maalata itse, tai liimailla tarroja silmien paikalle, kuten Gundam-mallien tapauksessa on tehtävä. 

Bandain viimeisen päälle hiottuun suunnitteluun ja osien erittäin tarkkaan yhteensopivuuteen tottuneelle huomasin hieman enemmän suurpiirteisyyttä osien sopivuudessa, mutta en sanoisi, että kyseessä olisi ollut kuitenkaan mikään ongelma. Ihan vaan sellainen tunne ja ahaa-elämysten puute, mitä uusimpien Gundam-mallien suunnittelun nerokkuuden kanssa saa. Kaikki meni kuitenkin kasaan ilman ongelmia, mitä nyt siipien mekaanisten yksityiskohtien kiilto, joka toteutetaan liimaalmalla foliotarrat läpikuultavien osien alle aiheutti muutaman harmaan hiuksen lisää. Mutta se on sama juttu joka valmistajan kanssa, eikä se ole varsinaisesti vältettävissä. Äheltäminen oli kuitenkin ajan ja vaivan väärti, sillä efekti on tyylikäs.

Maalasin metallin väriset osat itse uudelleen, sillä metallin värinen muovi ei oikein koskaan ole aivan riittävän metallinen, ellei kyseessä ole joku super premium-malli ja lisäsin yksityiskohtia paneelien väleihin ihan perinteisesti pensselillä sekä Gundam-Markereilla.

Lopputulos on kieltämättä tyylikäs. Pidän hahmon sopivan överiksi vedetystä suunnittelusta, mikä sopii täydellisesti vanhan superrobotin päivitettyyn versioon. Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus, enkä epäröi hankkia Moderoid-mallia tulevaisuudessakaan tämän perusteella. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Hyvää joulua kaikille, palaan ttas pian asiaan!

-jarmo

Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv