Skip to main content

Keisarin Metalliset Vaatteet

 Moi,

Tähän väliin sopii pienoismalliprojekti, sillä mikäpä olisikaan parempi ajankohta pienelle iltapuhdehommalle kun joululoman alku? Luvassa on jälleen klassikkorobotteja, mutta nyt ei kuitenkaan Gundam-maailmasta. Katsotaan, millainen lopputulos oli, kun rakensin Goodsmile Companyn Moderoid-sarjan (hauska nimi, sillä Nendoroid jne.) Mazinkaiserin. 

Mazinkaiser on pidemmälle kehitetty malli klassisesta Go Nagain Mazinger Z-robotista. Tämä nähtiin ensimmäistä kertaa Super Robot Wars-sarjassa, josta se sitten on otettu mukaan animaatiosarjoihin ja sarjakuviin. Ajatuksena oli alunperin, että perinteisen Mazingerin pilotti Koji Kabuto tarvitsi päivitetyn version Mazingerista, sillä kaikki muutkin “pääsarjojen” mechapilotit saavat uuden, tehokkaamman mallin pelin aikana. Mazingerilla, toisin kuin esim. Gundamilla vaan ei ollut valmiiksi monia eri malleja, joten sellainen piti suunnitella Bandain toimesta. Hahmo kylläkin käytettiin Go Nagain hyväksynnän läpi, samaan tapaan kun Lucasin ajan Star Warsin lisämateriaaleissa toimittiin.

Katsotaan  sitten, mitä sain aikaiseksi aiemmin tuntemattomasta rakennussarjasta. Loota on tyylikkäästi suunniteltu ja sisältää tietysti ohjeet, sekä puolen tusinaa valurankoja eri värisille osille. Erikoisuutena mukaan on laitettu valmiiksi maalattu osa kasvoille, joten niitä ei tarvinnut maalata itse, tai liimailla tarroja silmien paikalle, kuten Gundam-mallien tapauksessa on tehtävä. 

Bandain viimeisen päälle hiottuun suunnitteluun ja osien erittäin tarkkaan yhteensopivuuteen tottuneelle huomasin hieman enemmän suurpiirteisyyttä osien sopivuudessa, mutta en sanoisi, että kyseessä olisi ollut kuitenkaan mikään ongelma. Ihan vaan sellainen tunne ja ahaa-elämysten puute, mitä uusimpien Gundam-mallien suunnittelun nerokkuuden kanssa saa. Kaikki meni kuitenkin kasaan ilman ongelmia, mitä nyt siipien mekaanisten yksityiskohtien kiilto, joka toteutetaan liimaalmalla foliotarrat läpikuultavien osien alle aiheutti muutaman harmaan hiuksen lisää. Mutta se on sama juttu joka valmistajan kanssa, eikä se ole varsinaisesti vältettävissä. Äheltäminen oli kuitenkin ajan ja vaivan väärti, sillä efekti on tyylikäs.

Maalasin metallin väriset osat itse uudelleen, sillä metallin värinen muovi ei oikein koskaan ole aivan riittävän metallinen, ellei kyseessä ole joku super premium-malli ja lisäsin yksityiskohtia paneelien väleihin ihan perinteisesti pensselillä sekä Gundam-Markereilla.

Lopputulos on kieltämättä tyylikäs. Pidän hahmon sopivan överiksi vedetystä suunnittelusta, mikä sopii täydellisesti vanhan superrobotin päivitettyyn versioon. Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus, enkä epäröi hankkia Moderoid-mallia tulevaisuudessakaan tämän perusteella. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Hyvää joulua kaikille, palaan ttas pian asiaan!

-jarmo

Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...