Ufojuttuja

 Moi,

Tällä viikolla jatkamme Japanilaisten robottien parissa mutta peli on vaihteeksi uunituore. Katsotaan, miltä näyttää UFO Robot Grendizer: Feast of the Wolves. Pelin on kehittänyt Endroad, julkaisijana toimii Microids ja se on julkaistu kaikille moderneille alustoille Marraskuun 14. päivä. 

UFO Robot Grendizer, Euroopassa myös tunnettu nimellä Goldorak, on mangalegenda Go Nagain kolmas superrobottisarja, joka ilmestyi alunperin itsenäisenä jatko-osana Mazinger Z ja Great Mazinger -sarjoille vuosina 1975-1977. Grendizer saavutti suosiota etenkin osana Mattelin Japanista tuomaa ja uudelleen brändättyä vinyylifiguurisarjaa nimeltä Shogun Warriors ja Ranskassa Goldorak TV-sarjalla oli käsittämättömän suuret katsojaluvut. Toinen vahva fanipohja löytyy Arabiaa puhuvista maista, joissa Grendizeria näytettiin poikkeuksellisen laajasti dubattuna. 

Grendizerin tarina menee tiivistettynä kutakuinkin näin: Planeetta Fleedin prinssi Duke Fleed on menossa naimisiin Vega-Imperiumin prinsessa Rubinan kanssa. Sillä välin Vega-Imperiumin paha kunkku aikoo käyttää häitä tilaisuutena hyökätä Fleedin planeetalle ja valloittaa se käyttääkseen planeetan resursseja koko galaksin valloitukseen. Vegan joukout hyökkäävät hääpäivänä ja Duke Fleed joutuu pakenemaan planeetaltaan käyttäen apuna muinaista taistelurobottia nimeltä Grendizer. Myöhemmin, Duke Fleed asuu salanimellä Daisuke umon ottoisänsä, professori Umonin kanssa maatilalla Japanissa. Professori Umon sattuu olemaan töissä samassa tutkimuslaitoksessa Mazinger Z:n alkuperäisen pilotin Koji Kabuton kanssa, joka näin ollen nivoi Go Nagain robottisarjojen maailmat yhteen ensimmäisen kerran. Idean takana oli ilmeisesti alunperin Toei Animation, joka tilasi sarjan korvaamaan päättyneen Great Mazingerin TV:ssä. Go Nagai itse kirjoitti Grendizerin aluksi pikemminkin itsenäiseksi spinoffiksi. Sittemmin kaikki Nagain superrobotit ovat esiintyneet yhdessä useaan otteeseen. Grendizerissa nähdään muitakin Nagain sarjojen hahmoja, mutta on vaikea sanoa, tapahtuvatko kaikki sarjat samassa maailmassa. Vega-imperiumin porukka saapuu tietysti ennen pitkää Maahan ja Daisuke joutuu paljastamaan Grendizerin olemassaolon, koska se on ainoa asia, joka voi päihittää Vegan lentävät lautaset. 

Peli seuraa sarjan tapahtumia melko tarkasti ja mukana on selkeästi osuuksia, jotka on tarkoitettu luomaan samanlainen tunnelma kuin animaatiosarjassa. Itse peli on olan takaa kuvattu kolmannen persoonan toimintapeli, samaan tapaan kuin uusi God of War yhdistettynä hieman Platinumin Transformers Devastationilta tuntuvaan taisteluun. Peli on jaettu tehtäviin, jotka tapahtuvat avoimissa kartoissa tuttuun tapaan karttaikonia seuraamalla. Mukana on tietysti kerättäviä esineitä paikkoja tutkimalla ja sen sellaista sivupuuhastelua. Robotin ominaisuuksia voi paranataa tehtävistä ja vihollisilta saatavilla resursseilla. Välillä kolmanne persoonan toimintaan tuodaan vaihtelua aluksen takaa ja perinteisesti ylhäältä kuvatuilla lentelyosuuksilla. Karttojen lopuksi kohdataan pomotaisteluja, jotka ovat sarjasta tuttuja Saucer Beasteja. Tarinaa kuljetetaan välillä visual novel-tyyppisillä keskusteluilla.

Mekaniikat ovat perinteiset sarjaa kevyt hyökkäys (lyönti) raskas hyökkäys (double Harken keihäs), muutama erikoisliike (Gravity Storm, Rocket Punch jne.) sekä mittarin täytyttyä tehokas superhyökkäys. Väistö tapahtuu Dark souls-tyylin kierähdyksellä. 

Ulkoasu muistuttaa animaatiosarjaa, mikä on selvästi tarkoituskin. Se ei ole leukoja loksauttava, mutta toimii mainiosti kun ottaa huomioon sarjan tunnelman. Hahmojen design on mukavan 70-lukua Daisuken leveiden lahkeiden ja Professorin muhkeiden viiksien kera. Viholliset ovat sopivan retroja lentäviä lautasia ja robotteja, jotka ovat selvästi vanhaa tyyliä, eivätkä niinkään modernia animea. Musiikki on myös sopivan letkeää ja sarjan tyyliin sopivaa.

Sitten päästään osioon, joka on pelin isoin ongelma: Se olisi selvästi vaatinut pidempää kehitysaikaa tai enemmän resursseja, sillä peli kärsii teknisistä murheista. Latausajat ovat poikkeuksellisen pitkät, varsinkin kun ottaa huomioon, että kyseessä ei ole vaativan näköinen tuotos, eivätkä kartat, vaikka ovatkin avoimia ole lähimainkaan modernien kalliiden open world -pelien mittakaavaa. Framerate on niinikään tahmea ja kyykkää usein vähänkään useamman vihollisen ollessa yhtä aikaa ruudulla. Nämä tekniset seikat eivät täysin pilaa peliä, mutta kun kyseessä on toimintapeli, niin ne eivät voi olla vaikuttamatta pelaamiseen negatiivisesti. Kyseessä on selvästi pienen budjetin peli, joten en vaadi täydellisyyttä joka osa-alueella, mutta muutama kuukausi lisää kehitysaikaa ja optimointia olisi varmasti johtanut sujuvampaan kokemukseen. 

Grendizer: Feast of the Wolves on selvästi sarjaa nostalgialla muisteleville Go Nagain faneille suunnattu julkaisu, joka ei pärjää tyylilajin kirkkaimmalle kärjelle millään osa-alueella, mutta se ei ole varmasti ollut tarkoituskaan. Minulle tämä toimii tällaisenaankin, mutta samalla toivoisin, että tämä peli saa jollain ihmeen kaupalla jatko-osan tai ehkä Mazingerista voisi tehdä samanlaisen nostalgiavetoisen toimintapelin, sillä olen varma, että toinen peli, joka voisi hyödyntää jo olemassa olevaa teknologiaa olisi kaikin tavoin hiotumpi kokonaisuus.  

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!

-jarmo