Skip to main content

Ganbare Tanuki

 Moi,

Tällä viikolla vilkaisemme varsin tuoretta tapausta. Marraskuun 30. päivä ilmestyi mielenkiintoinen peli tiimiltä, joka on vastuussa aiemmin mm. Yoshi’s Woolly World ja Kirby’s Epic Yarn -peleistä. Studion nimi on Good Feel Co. ja mikä tekee porukasta vielä mielenkiintoisemman on se, että se koostuu pitkälle Konamin entisistä työntekijöistä ja sillä asialla on suora yhteys tähän peliin. 

Pelin nimi on “Otogi Katsugeki Mameda no Bakeru: Oracle Saitarou no Sainan!! ” mutta mennään tästä eteenpäin pelkällä Mameda no Bakerulla. Mainitsin aiemmin Konamin, mikä on tässä tapauksessa se juju, miksi tämä kiinnitti huomioni välittömästi: Tämä on selvästi henkinen jatko-osa Ganbare Goemonille. Yhteydet hahmojen ulkonäössä, pelatttavuudessa ja graafisessa tyylissä on ovat erehtymättömät ja pieni tutkimustyö paljasti, että Good Feelin porukassa on nimenomaan entisiä Goemon-sarjan tekijöitä. Goemon on eräs Konamin kulta-ajan rikollisen vähälle huomiolle jääneistä pelisarjoista ja yksi suosikeistani Famicomilla, joten innostukseni tätä peliä kohtaan oli aikamoista. Peliä ei tietenkään löydy ainakaan vielä lokalisoituna, joten ostin import-kopion. 


Mameda no Bakeru tiivistettynä yhteen virkkeeseen olisi: “Mitä jos Goemon olisikin Tanuki ja Mario Odyssey”. Peli on siis 3D-toimintatasoloikkaa ja ulkoasu ottaa vaikutteita esimerkiksi Nintendo 64:n Goemonista, sekä tietysti uudemmista Marioista. Pelin juonesta en ottanut omilla Japanin taidoillani paljon tolkkua, mutta se ei vaikuttanut kovin välttämättömältä osa-alueelta pelin pelaamiseen. Sanotaanko, että joku pahisporukka, joka järjestää festivaaleja ympäri Japania pitää päihittää. Seikkailua on luvassa, päähahmo Bakeru on Tanuki, joka näyttää tuuttipäiseltä pojalta ja mukana on joitain kavereita sivuhahmoina antamaan tarinaan ekspositiota ja toimimaan esimerkiksi kauppiaana, jolta saa ostaa bonusesineitä. 


Päähahmo Bakeru käyttää aseina taikorummun kapuloita ja isommissa hyökkäyksissä paukutetaan itse rumpuakin. Bakeru osaa myös kierähtää, hypätä ja muuttaa muotoaan, kuten pienentyä, jota käytetään kevyeen puzzlen ratkaisuun. Kenttien tyylit vaihtelevat runsaasti, mikä tuo mukavaa vaihtelua peliin. Perinteisen toimintatasoloikan lisäksi mukana on mm. Kart-ajelua sekä isoilla roboteilla mähinää. Voitettujen pomojen kyvyt saa omaan käyttöön, ja näin hyödynnetään kekseliäästi Tanukin muodonmuutoskykyä. 


Ulkoasu on pirteä ja muistuttaa paljon Goemonia, mikä on vain hyvä asia, sillä graafinen tyyli miellyttää silmää ja on mukava yhdistelmä erilaisia ympästöjä rantalomakohteista vanhoihin perinnekyliin ja temppeleihin. 


Muutaman tunnin pelailun perusteella Mameda no Bakeru on toimiva toimintatasoloikka, jonka suurin vahvuus on sen erikoinen maailma ja hullunkuriset hahmot. Ja tietysti se, että tämä on viimein jatkoa Ganbare Goemon-pelisarjalle, joka ei ole saanut uusia osia (pachinkojen lisäksi) vuoden 2005 jälkeen. Ei kannata kuitenkaan luulla, että tämä olisi vain gimmickien varassa, koska pelattavuus on erittäin hyvällä tasolla, eikä häviä ollenkaan Nintendon omille tasoloikille. Peli on valitettavasti kuitenkin liian omaperäinen ja niche, että näkisin tulevaisuudessa julkaisua länsimaissa, joen import-hommiksi menee, jos tätä haluaa pelata. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo



Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...