Moi,
Tällä viikolla Marvel-maaliskuussa on pelinä Firaxis Gamesin vuonna 2022 julkaisema Marvel’s Midnight Suns.
Midnight Suns perustuu Marvelin sarjakuvien Midnight Sons -tarinoihin, joissa keskitytään yliluonnollisten ja enemmän kauhukuvastoa sisältävien hahmojen edesottamuksiin. Mukana ovat mm. Blade, Ghost Rider, Morbius ja Dr. Strange. Tarinan pahis on myös esikuvastaan tuttu, demonien äiti Lilith, jonka suunnitelmana on tietenkin maailmanvalloitus, tällä kertaa käyttäen apuna Hydraa.
Koska kyseessä on Firaxisin (Firaksiksen?) peli, niin tässä on yhtymäkohtia Xcom-sarjaan. Pelissä ei siis, mäiskitä pahiksia nappia hakkaamalla, vaan kyseessä on vuoropohjainen taktinen taisto, jossa hahmot käyttävät kortteja. Ideana on siis että sankareiden liikkeet ovat korttipakassa, josta niitä saa käteen satunnaisesti. Homma vaatii paljon taktikointia ja resurssien hyödyntämistä oikealla tavalla. Hommassa on valtava määrä syvyyttä ja mahdollisuuksia, joiden yksityiskohtaiseen selostamiseen menisi seuraavat 10 blogia, joten tässä tapauksessa riittänee, että se muistuttaa Xcomia, mutta korteilla.
Pelimekaniikka on aika erikoinen ja mielenkiintoinen, mutta Midnight Sunsin vahvuus on sen “gameplay loop”, joka on rakennettu siten, että jokaisen taiston jälkeen seuraa osuus, jossa pelaaja saa vapaasti tutkia porukan tukikohtana toimivaa mystistä kartanoa ja samalla keskustella muiden sankareiden kanssa sekä kustomoida ja päivittää todella monipuolisesti varusteitaan ja tukikohdan tiloja, joista sitten saa bonuksia taisteluosuuteen. Tarinan aikana mukaan tarttuu viitisentoista Marvelin sankaria laidasta laitaan. Mukana on leffoista tuttuja Avengers-hahmoja ja Ryhmä-X:n jäseniä, mutta myös vähemmän tunnettuja uudempia hahmoja.
Kaikki dialogi on ääninäyteltyä ja sitä on todella paljon. Vertaisin tehtävien välillä olevaa tukikohtaosuutta Personan social link-tehtäviin. Periaate on hyvin pitkälle sama ja jokainen mukana oleva hahmo tulee tutuksi useiden keskustelujen kautta. Myös tarina on keskimääräistä Marvel-mähinää mielenkiintoisempi ja pidän hahmojen kirjoituksesta. Jokainen tuntuu omalta itseltään, paitsi Rautamies, joka kuulostaa ja tuntuu Robert Downey Juniorilta.
Midnight Sunsin pelaamisessa on todella vahva ”yksi vielä” -fiilis, samaan tapaan kun Xcomeissakin. Koko homma on suunniteltu todella hyvin siten, että koko ajan on jotain uutta saatavilla, uusien korttien varusteiden tai kokemustasojen muodossa, eikä mitään edistymistä tarvitse odottaa pitkään. Suhtauduin tähän aluksi hieman epäillen, mutta epäilyt osoittautuivat turhiksi. Oikein mainio peli.
Tällä viikolla on luvassa myös toinen blogipostaus. Kävi nimittäin niin, että Kusti polki eilen perille jotain, mitä on odotettu pitkään, sanoisinko jopa 40 vuotta.
Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!
-jarmo
Comments