Skip to main content

Optimaalinen Optimus

 Moi,

Viikonloppu on hyvä aloittaa lootan avauksella. Tällä kertaa luvassa on jotain, mitä olen odottanut pitkään, voisi jopa sanoa, että lähes 40 vuotta. Nyt katsotaan, miltä näyttää Takaran Transformers Masterpiece Optimus Prime!

Optimus Prime tuskin esittelyjä kaipaa. Autobotien johtaja on varmasti yksi tunnetuimmista popkulttuurihahmoista, mutta nykyään moni tietää hänet ehkä enemmän järkyttävistä Michael Bay-leffoista kuin alkuperäisestä 80-luvun versiosta. Minun silmissäni alkuperäinen Optimus Prime on ehkä paras poikien toimintasarjojen sankari koskaan: Primessa henkilöityi sankarillinen johtaja ja isähahmo tavalla, mitä muissa sarjoissa ei nähty. Suuri vaikutus tähän oli, paitsi sarjakuvien ja animaatiosarjan käsikirjoituksella, niin myös ääninäyttelijä Peter Cullenin tavalla esittää Primea. Hän on sanonut, että otti suuren vaikutteen veljensä Larryn, joka oli merijalkaväen veteraani, neuvosta. Kun Peter oli menossa try outille Primen roolia varten ja hän kertoi veljelleen hakevansa “sankarirekan roolia” niin Larry sanoi että “Jos aiot olla sankari, niin älä ole kovaa jäbää esittävä Hollywood-sankari, vaan ole oikea sankari, joka on niin vahva, että hän voi olla lempeä”. Peter Cullen meni koe-esiintymiseen ja puhui kuin veljensä Larry. Ja sai roolin, jota hän on esittänyt 40 vuotta. Optimus Prime on poikkeuksellinen juuri tästä syystä: Hän voisi kyykyttää kaikki vastustajansa, mutta ei halua, koska hän on pohjimmiltaan pasifisti, joka valittiin johtamaan, ei siksi että hän halusi valtaa, vaan siksi että niin monen muun kohtalo riippuu hänestä, eikä muita vaihtoehtoja ole. Hän ei vaadi keneltäkään mitään, mitä ei olisi valmis tekemään ensin itse ja etsii aina vaihtoehtoja väkivallalle viimeiseen asti. Ei kuulosta 80-luvun toimintasankarilta ja silti Optimus Prime on ehkä ainoa aikansa sankareista, jonka suosio on kestänyt suuren yleisön silmissä. Toinen syy on tietysti tottakai se, että Primen ulkonäkö on unohtumaton, lähes täydellinen robotti. Ja tietysti myös rekka. Moni voisi sanoa, että lelumainoksella, joka on naamioitu animaatiosarjaksi tai sarjakuvaksi ei ole merkitystä tai arvoa, mutta minä sanon, että nuorena nähdyillä roolimalleilla on paljonkin merkitystä. 

Kaikesta huolimatta minulla ei koskaan ollut Optimus Primea, ei alkuperäistä, eikä mitään sen jälkeenkään tullutta versiota. Näin jälkikäteen ajateltuna se on pieni ihme, mutta toisaalta kun mietin miksi olen nyt myöhemmin aina lykännyt päätöstä hankkia jonkinlainen Optimus Prime-figuuri, niin ehkä viimeiset parisenkymmentä vuotta olen odottanut täydellistä Primea. Tämä hahmo ansaitsi yhtä täydellisen toteutuksen kuin oma, nostalgialasien läpi tarkasteltu mielikuvani hahmosta 80-luvun puolivälistä. Nyt se sitten toteutui. Tai itseasiassa täydellinen Prime tuli jo muutama vuosi sitten, mutta tämän saman figuurin ensimmäinen versio sisälsi vielä rekan perävaunun ynnä muuta kilkettä, joka nosti figuurin hinnan niin korkeaksi, etten yksinkertaisesti pystynyt maksamaan siitä pyydettyä hintaa, lähes viittä sataa euroa. Nyt, kun sama figuuri julkaistiin uudelleen, vähän eri tavalla maalattuna (tämä on maalattu 80-luvun figuurin väriseksi, ensimmäinen oli TV-sarjan väreissä), ilman perävaunua ja alle puoleen hintaan, niin päätös oli helppo. 



Katsotaan sitten, miltä Optimus Prime näyttää. Loota on tuttu, tyylikäs, musta Masterpiece-laatikko, josta löytyy Prime rekkamuodossa, pyssy, Johtajuuden Matrix, joka menee Primen rinnassa olevaan kammioon, efektiosat pyssyä ja kirvestä varten, toinen pää, koska aikoinaan Primen pää piirrettiin toisinaan pyöreämmäksi, ohjeet, joiden mukana tulee tarra-arkki koristella Prime näyttämään samalta kuin 80-luvulla ja kiinnitysosa standia varten. Primen muuntautuminen robotiksi on melko monimutkainen projekti, jossa riittää vaiheita ja hikipisaroita nousi otsalle enemmän kuin yksi koko homman aikana. Toisinaan jouduin myös käyttämään reippaasti enmmän voimaa, kuin tuntui että uskaltaisin. Kaikesta kuitenkin selvittiin ja vieläpä ehjänä. En kuitenkaan suosittele heikkohermoisille, ainkaan ilman että katsoo videon youtubesta. Lopputulos on kuitenkin vaivan arvoinen:

 

Koosta huolimatta kaikki liikkuu todella hyvin ja kaikki tarvittavat asennot onnistuvat. Prime pystyy myös polvistumaan vaivatta.

En voi oikein kuvitella mitään, miten tästä voisi parantaa lähemmäksi piirrossarjan ja sarjakuvien ulkonäköä ja silti säilyttää ominaisuus muuttua. Maalaus on kohdillaan, yksikään nivel ei ole löysä ja tämä taitaa nyt todellakin olla se täydellinen Optimus Prime, jota olen odottanut. Aplodit Takaran suunnittelijoille, joiden taito lähentelee taikuutta. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv