Skip to main content

Lääninherraksi Tunisiaan

 Moi,

Otetaanpa vaihteeksi lootan avausta. Bandain mielenkiintoiseen Meisho Movie Realization-sarjaan on ilmestynyt uusi figuuri, Daimyo Boba Fett, eli Mandalorian ja Boba Fett Disney+ sarjoihin perustuva versio. Ostin tämän Tampereen Comic conista jo toukokuussa (Terveiset figuurin myyneelle daamille, joka paljastui myös Devilman-faniksi!) mutta nyt avautui sopiva ajankohta blogin aiheeksi. 

Blogia aiemmin lukeneille tämä sarja on tuttu, mutta otetaan nopea yhteenveto: Meisho on nimitys sarjalle, joka perustuu kuvanveistäjän ja elokuvien tehosteita suunnittelevan taiteilija Takayuki Takeyan suunnittelemiin versioihin Star Wars ja Marvel -hahmoista, joiden ulkonäkö perustuu ajatukseen “mitä jos tämä hahmo olisi sengoku-ajan samurai”. Koska kyseessä on designer-vetoinen sarja, niin julkaisuja ilmestyy harvakseltaan, ehkä yksi tai kaksi vuodessa. Myös laatu on keskimääräistä korkeampi, kuten hintakin, muttei kuitenkaan aivan mahdoton, vaan näissä liikutaan 80-100 euron paikkeilla, mikä on samaa luokkaa kuin muillakin Japanilaisilla saman kokoisilla figuurisarjoilla. 

Tuttu musta loota pitää sisällään tarvittavat tilpehöörit, kuten rakettirepun, miekan, grappling hookin kettingin, vaihtokäsiä ja pyssyt. Positiivisena bonuksena mukaan on laitettu Gaffi-stick. Boba Fett on julkaistu tässä sarjassa kahdesti aiemminkin, Jedin paluun tyylisenä ja valkoisena Prototyyppi-versioina, mutta minulta ei löydy kumpaakaan aiempaa ja näitä on hankala hankkia jälkikäteen järkevään hintaan, joten tämä uusin oli paras tilaisuus päästä käsiksi Boba Fettiin. Ensinäkemältä tämä uusi versio muistuttaa paljon aiempia, mutta kun tarkastelin asiaa huolella, niin löysin ainoastaan kolme vanhasta Bobasta kierrätettyä osaa: Saika-tyylisen kypärän, selkärepun ja olkasuojat. Kaikki muu on uutta. Malli on edelleen samankaltainen, eli Sengoku-ajan samuraityyliä yhdistettynä steampunk-vaikutteisiin. Boba fett sopii hahmona erittäin hyvin tämän tyyliseen yhdistelmään ja etenkin uudet, varsin tyylikkäillä härveleillä varustetut käsiversisuojukset tekivät vaikutuksen. Muutenkin pieniä ykstyskohtia on runsaasti ja materiaalit on toteutettu todella vakuuttavasti muistuttamaan eri materiaaleja, kuten puuta, metallia, nahkaa ja kangasta. 

Maalaus on hyvin kohdillaan, mukaan on laitettu jopa pientä kulumaa ja maalin naarmuuntumista. Myös liikkuvuus on riittävää, joskin ulkonäkö ja varsin leveät varusteet ja haarniska rajoittavat jonkin verran. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä Boba Fett ei ole tunnettu akrobaattisista poseerauksistaan. Ainoa, mitä olisin toivonut on virallinen kiinnityspaikka Gaffi-stickille. Se pysyy kyllä rakettirepun takana kitkan ansiosta ja näyttää hyvältä, mutta ravistelua se ei siedä. 

Boba Fett on keräilykohteena Star Wars-hahmojen kärjessä, ehkä ainoastaan Vader kiilaa edelle suosiossa ja siihen on varmasti syynä se, että hahmon ulkonäkö soveltuu tämänkaltaisiin hommiin erinomaisesti. Vielä, kun kaikki on toteutettu ensiluokkaisesti ja suunnittelusta vastaa todellinen guru (en liioittele, Takeya on suorastaan mestarillinen suunnittelija) niin lopputulos miellyttää silmää. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!

-jarmo



Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Kohtalokkaat Mutantit

 Moi, Marvel-maaliskuu päättyy tänä viikonloppuna ja se tapahtuu melko erikoisen pelin parissa. Vuorossa on Vuoden 2011 X-Men Destiny Xbox 360:lle (pelistä julkaistiin myös PS3, Wii ja DS-versiot). Pelin on kehittänyt Silicon Knights ja julkaissut Activision. X-Men Destiny on erikoinen tapaus siinä mielessä, että pelin kehitykseen ja julkaisuun liittyy aikamoista dramatiikkaa: Silicon Knightsin pomolla, Denis Dyackilla oli tapana rahoittaa studionsa pelejä siten, että hän käytti isojen julkaisijoiden projekteihin myönnettyjä resursseja kehittämään siinä sivussa ohessa muita, studion omia julkaisuja. Pelin maksanut taho siis ei saanut mitä oli luvattu, ainakaan siinä kapasiteetissa, mitä peliä kehittävän studion taholta oli annettu ymmärtää. Joku voisi ajatella, että sehän on vähintään sopimusrikkomus, ehkä jopa petos. Kyllä vain, X-Men -lisenssinhaltija tuohon aikaan, Activision, pääsi ilmeisesti asiasta kärryille ja päätti että pelin julkaisua ei siirretä, oli se peli sitten missä kun