Skip to main content

Ain Tanssien Työtäs Tee

 Moi,

Tällä viikolla vilkaistaan vaihteeksi uudempaa peliä. Muutama viikko sitten Capcomilta ilmestyi melko omaperäinen uusi peli, Kunitsu-Gami: Path of the goddess. Se on vähän niinkuin vanhan kunnon Clover-studio olisi herätetty henkiin yhden pelin ajaksi ja tämä lienee Capcomin "japanilaisin" peli Okamin ohella, sillä meininki on 100% sidottu Shintoon. Vuoren jumala on jostain syytä suuttunut ja lähettää kaiken maailman Yokai-mörköjä rinteellä ja laaksoissa sijaitseviin kyliin, joiden pyhätöt korruptoituvat tummasta miasmasta. Paikallinen papitar yrittää puhdistaa pyhättöjä, mutta ei onnistu siinä yksin, vaan tarvitsee hommassa erikoista naamiota pitävän soturin apua.  

Peli on vähän niinkuin 2000-luvun Capcomille tyypillisen toimintapelin ja tower defensen yhdistelmä, missä pelaaja ohjaa soturia, joka suojelee tanssivaa puhdistusrituaalia suorittavaa papitarta. Mukaan saadaan myös puhdistettujen pyhättöjen lähellä olevien kylien asukkaita, joita pelaaja laittaa töihin korjaamaan kyliä sekä osoittaa hahmoille ammatteja, kuten puunhakkaaja tai metsastäjä, jotka suojelevat papitarta, kun pelaa ei itse ehdi joka paikkaan.  Jokainen tehtävä on jaettu päivä/yö sykliin siten, että päivällä papitar tanssii ja liikkuu puhdistettavaa torii-porttia kohti, josta sitten aina auringon laskettua alkaa puskea pihalle ties mitä mörköjä, jotka sitten yrittävät käydä papittaren kimppuun. Kun papitar pääsee portille, hän puhdistaa sen. Päivän aikana voi tehdä valmisteluja yötä varten ja yöllä sitten taistellaan. Mukana on myös pomotaisteluita, mutta nekin noudattavat saman tyyppistä kaavaa, eli papitarta pitää suojella. Pelaajalla ja kyläläisillä on toki myös omat kestonsa, mutta suurin huolenaihe on papitar, joka ei voi liikkua, eikä taistella. Kyläläisile voi myös jakaa simppelelitä käskyjä tilanten mukaan.


Mukana on myös melko kattava hahmojen kehitys- ja päivityssysteemi. Kyläläisten ammatteja voi kehittää ja uusia avataan pelin edetessä. Kaikilla on vähän niinkuin oma roolinsa, esimerkiksi vain jousiampujat voivat osua lentäviin vihollisiin. Myös omaa tukikohtaa pitää kehittää, sillä se avaa pelaajan kontrolloimalle päähahmolle uusia kykyjä, kuten erikoishyökkäyksiä. Päähahmolla pelaaminen taisteluissa muistuttaa hieman 200-luvun toimintapelejä, eli kevyet ja vahvat lyönnit kahdella napilla, sekä comboja yhdistelemällä. Väistö ja torjunta ovat myös tärkeässä asemassa. 


Yksi pelin ehdottomista myyntivalteista on sen hyvin omintakeinen ja tyylikäs ulkoasu. Ainoat verrokit, joissa on edes jossain määrin tavoiteltu samantyylistä tunnelmaa ovat ehkä aiemmin mainittu Okami ja Genji. Peli ottaa yllättävän paljon irti modernista tekniikasta etenkin runsaiden efektien osalta. Päähahmon animaatiot ovat varsin tyylikkäät ja miekkailu näyttää sulavalta tanssahtelulta suoraviivaisen taistelu sijaan.


Kunitsu-Gami on omaperäisin ison julkaisijan peli vuosikausiin ja varmasti jonkin sortin riski, joten toivottavasti tämä menestyy. Menestys olisi nimittäin ansaittua, sillä tämä vaikuttaa alun perusteella todella pätevältä ja virkistävän erilaiselta tapaukselta.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Kohtalokkaat Mutantit

 Moi, Marvel-maaliskuu päättyy tänä viikonloppuna ja se tapahtuu melko erikoisen pelin parissa. Vuorossa on Vuoden 2011 X-Men Destiny Xbox 360:lle (pelistä julkaistiin myös PS3, Wii ja DS-versiot). Pelin on kehittänyt Silicon Knights ja julkaissut Activision. X-Men Destiny on erikoinen tapaus siinä mielessä, että pelin kehitykseen ja julkaisuun liittyy aikamoista dramatiikkaa: Silicon Knightsin pomolla, Denis Dyackilla oli tapana rahoittaa studionsa pelejä siten, että hän käytti isojen julkaisijoiden projekteihin myönnettyjä resursseja kehittämään siinä sivussa ohessa muita, studion omia julkaisuja. Pelin maksanut taho siis ei saanut mitä oli luvattu, ainakaan siinä kapasiteetissa, mitä peliä kehittävän studion taholta oli annettu ymmärtää. Joku voisi ajatella, että sehän on vähintään sopimusrikkomus, ehkä jopa petos. Kyllä vain, X-Men -lisenssinhaltija tuohon aikaan, Activision, pääsi ilmeisesti asiasta kärryille ja päätti että pelin julkaisua ei siirretä, oli se peli sitten missä kun