Skip to main content

Kapteeni-kun

 Moi,

Tällä kertaa on vuorossa toinen Famicomin peli putkeen. Antarktiksen jäätiköltä on aika siirtyä vihertäville nurmikoille, nimittäin vuonna 1988 julkaistun Captain Tsubasan pariin. Pelin on kehittänyt ja julkaissut Tecmo. 

Captain Tsubasa on 80-luvun suosittu jalkapallomanga, jossa seurataan päähahmo Tsubasa Oozoran jalkapallouraa ala-asteelta ammattilaiseksi. Mangaa julkaistiin Shonen Jumpissa kaikkiaan 37:n pokkarin verran vuosina 1981-1988, eli tämä peli ilmestyi samana vuonna kuin manga päättyi. Tsubasa päätyi tietysti myös animaatiosarjaksi, joita on ilmestynyt vuosien varrella useita, viimeisin vuonna 2023. Captain Tsubasan kestomenestys meinaa sitä, että se on automaattisesti mukana keskusteluissa kun puhutaan kaikkien aikojen suosituimmista urheilusarjoista, Hajime no Ippon ja Slam Dunkin ohella. 

Nyt, kun kyseessä on kasarin lisenssipeli ja aiheena jalkapallo, niin voisi helposti olettaa, että meininki on perus 8-bittistä potkupalloa, mutta hahmojen nimet on laitettu vastaamaan sarjan hahmoja ja sillä hyvä. Vaan eipä olekaan, sillä Famicomin Tsubasa on nimittäin erikoinen jrpg-jalkapallo-yhdistelmä, jossa peliä ei varsinaisesti pelata tavalliseen tapaan. Peli toimii siten, että hahmoja ohjataan ylimalkaisesti pienen kartan avulla ja sitten kun joku pelaajista saa pallon, niin valintana on joko kuljettaa palloa tai tehdä joku toiminnoista: Syöttö, laukaus tai harhautus. Tilanteeseen ja toiminnon onnistumiseen vaikuttaa pelaajan taidot, jotka näkyvät numeroina, sekä puolustajien paikka ja määrä. Meininki on siis lähestulkoon kuin vuoropohjaisessa jrpgssä. Pelaajan ollessa ilman palloa samankaltaiset valinnat ovat tarjolla puolustajille ja maalivahdille. Valinnan jälkeen peli sitten arpoo, onnistuuko valittu toiminto ja homma jatkuu. 


Kun kyseessä on vähän niinkuin jrpg, niin pelaajien statsit tietysti kasvavat pelien välissä ja porukka oppii uusia “kykyjä” jotka ovat usein tehokkaampia versioita tavallisista toiminnoista. Nämä kuluttavat enemmän staminapisteitä, joita kaikilla on rajallinen määrä pelin aikana. Pääsääntöisesti kuitenkin erikoisliike on on aina parempi valinta. Tästä päästään siihen asiaan, jossa kesti hieman aikaa sisäistää: Tsubasan jalkapallo ei ole erityisen tarkka simulaatio, jossa tilanteet ja niiden lopputulos pohjautuu tarkasti oikeaan peliin. Monesti on ihan ok potkaista “erikoispotkulla” maali 30 metrin päästä maalia ja onnistuminen on lähes varmaa. Vastaavasti, potku 5 metrin päästä maalia ei välttämättä mene sisään edes viidennellä yrittämällä, jos vain veskari on edes kohtuullisen pätevä. Peli siis käytännössä toimii numeroiden varassa eikä huomio samalla painoarvolla, jos ollenkaan, onko tekopaikka oikeasti hyvä. Muutamassa alun pelissä, jotka tosin ovat kieltämättä aika helppoja ähelsin palloa aivan turhaan “hyvälle tekopaikalle” lähelle maalia, kun aivan saman lopputuloksen olisi saavuttanut helpommalla vaan potkimalla pallot häkkiin 20-30 metrin päästä. Oikeassa jalkapallossa tämmöiset potkut ovat todennäköisyyksiltään vähemmän kuin yksi sadasta yrityksestä, mutta Tsubasan animejalkapallossa todennäköisyys 50/50. Tämän kun ymmärsi, niin pelistä tuli heti huomattavasti miellyttävämpi pelata. Pitää siis pelata tätä peliä, eikä jalkapalloa. 


Ulkoasu on Famicomin peliksi oikein näyttävä. Hahmoista on piirretty komeat potretit tilanteita varten, vaikkakin varsinkin vastustajien pelaajissa toistuvat usein aika samat naamat, joilla on vain eri hiustyyli, tai väri. Näyttävät pelaajat on tosin helppo toteuttaa, sillä animaatiota on aivan minimaalisen vähän. 


Vaikeustaso on miellyttävän kohtuullinen. Kun pelin idean on tajunnut, niin voitto on yleensä vain ajan kysymys, sillä varsinaista Game Overia ei ole ja pelaajat keräävät kokemusta pelin välillä. Otteluita on kuitenkin paljon, joten ihan yhden illan peli tämä ei ehkä ole. 


Captain Tsubasa on kaiken kaikkiaan piristävän erilainen urheilupeli, joka pyrkii toisintamaan enemmän mangan ja animen kuin varsinaisen lajin. Tämä auttaa Tsubasaa erottumaan edukseen muista Famicomin sporttipeleistä.   


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...