Skip to main content

Kapteeni-kun

 Moi,

Tällä kertaa on vuorossa toinen Famicomin peli putkeen. Antarktiksen jäätiköltä on aika siirtyä vihertäville nurmikoille, nimittäin vuonna 1988 julkaistun Captain Tsubasan pariin. Pelin on kehittänyt ja julkaissut Tecmo. 

Captain Tsubasa on 80-luvun suosittu jalkapallomanga, jossa seurataan päähahmo Tsubasa Oozoran jalkapallouraa ala-asteelta ammattilaiseksi. Mangaa julkaistiin Shonen Jumpissa kaikkiaan 37:n pokkarin verran vuosina 1981-1988, eli tämä peli ilmestyi samana vuonna kuin manga päättyi. Tsubasa päätyi tietysti myös animaatiosarjaksi, joita on ilmestynyt vuosien varrella useita, viimeisin vuonna 2023. Captain Tsubasan kestomenestys meinaa sitä, että se on automaattisesti mukana keskusteluissa kun puhutaan kaikkien aikojen suosituimmista urheilusarjoista, Hajime no Ippon ja Slam Dunkin ohella. 

Nyt, kun kyseessä on kasarin lisenssipeli ja aiheena jalkapallo, niin voisi helposti olettaa, että meininki on perus 8-bittistä potkupalloa, mutta hahmojen nimet on laitettu vastaamaan sarjan hahmoja ja sillä hyvä. Vaan eipä olekaan, sillä Famicomin Tsubasa on nimittäin erikoinen jrpg-jalkapallo-yhdistelmä, jossa peliä ei varsinaisesti pelata tavalliseen tapaan. Peli toimii siten, että hahmoja ohjataan ylimalkaisesti pienen kartan avulla ja sitten kun joku pelaajista saa pallon, niin valintana on joko kuljettaa palloa tai tehdä joku toiminnoista: Syöttö, laukaus tai harhautus. Tilanteeseen ja toiminnon onnistumiseen vaikuttaa pelaajan taidot, jotka näkyvät numeroina, sekä puolustajien paikka ja määrä. Meininki on siis lähestulkoon kuin vuoropohjaisessa jrpgssä. Pelaajan ollessa ilman palloa samankaltaiset valinnat ovat tarjolla puolustajille ja maalivahdille. Valinnan jälkeen peli sitten arpoo, onnistuuko valittu toiminto ja homma jatkuu. 


Kun kyseessä on vähän niinkuin jrpg, niin pelaajien statsit tietysti kasvavat pelien välissä ja porukka oppii uusia “kykyjä” jotka ovat usein tehokkaampia versioita tavallisista toiminnoista. Nämä kuluttavat enemmän staminapisteitä, joita kaikilla on rajallinen määrä pelin aikana. Pääsääntöisesti kuitenkin erikoisliike on on aina parempi valinta. Tästä päästään siihen asiaan, jossa kesti hieman aikaa sisäistää: Tsubasan jalkapallo ei ole erityisen tarkka simulaatio, jossa tilanteet ja niiden lopputulos pohjautuu tarkasti oikeaan peliin. Monesti on ihan ok potkaista “erikoispotkulla” maali 30 metrin päästä maalia ja onnistuminen on lähes varmaa. Vastaavasti, potku 5 metrin päästä maalia ei välttämättä mene sisään edes viidennellä yrittämällä, jos vain veskari on edes kohtuullisen pätevä. Peli siis käytännössä toimii numeroiden varassa eikä huomio samalla painoarvolla, jos ollenkaan, onko tekopaikka oikeasti hyvä. Muutamassa alun pelissä, jotka tosin ovat kieltämättä aika helppoja ähelsin palloa aivan turhaan “hyvälle tekopaikalle” lähelle maalia, kun aivan saman lopputuloksen olisi saavuttanut helpommalla vaan potkimalla pallot häkkiin 20-30 metrin päästä. Oikeassa jalkapallossa tämmöiset potkut ovat todennäköisyyksiltään vähemmän kuin yksi sadasta yrityksestä, mutta Tsubasan animejalkapallossa todennäköisyys 50/50. Tämän kun ymmärsi, niin pelistä tuli heti huomattavasti miellyttävämpi pelata. Pitää siis pelata tätä peliä, eikä jalkapalloa. 


Ulkoasu on Famicomin peliksi oikein näyttävä. Hahmoista on piirretty komeat potretit tilanteita varten, vaikkakin varsinkin vastustajien pelaajissa toistuvat usein aika samat naamat, joilla on vain eri hiustyyli, tai väri. Näyttävät pelaajat on tosin helppo toteuttaa, sillä animaatiota on aivan minimaalisen vähän. 


Vaikeustaso on miellyttävän kohtuullinen. Kun pelin idean on tajunnut, niin voitto on yleensä vain ajan kysymys, sillä varsinaista Game Overia ei ole ja pelaajat keräävät kokemusta pelin välillä. Otteluita on kuitenkin paljon, joten ihan yhden illan peli tämä ei ehkä ole. 


Captain Tsubasa on kaiken kaikkiaan piristävän erilainen urheilupeli, joka pyrkii toisintamaan enemmän mangan ja animen kuin varsinaisen lajin. Tämä auttaa Tsubasaa erottumaan edukseen muista Famicomin sporttipeleistä.   


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Kohtalokkaat Mutantit

 Moi, Marvel-maaliskuu päättyy tänä viikonloppuna ja se tapahtuu melko erikoisen pelin parissa. Vuorossa on Vuoden 2011 X-Men Destiny Xbox 360:lle (pelistä julkaistiin myös PS3, Wii ja DS-versiot). Pelin on kehittänyt Silicon Knights ja julkaissut Activision. X-Men Destiny on erikoinen tapaus siinä mielessä, että pelin kehitykseen ja julkaisuun liittyy aikamoista dramatiikkaa: Silicon Knightsin pomolla, Denis Dyackilla oli tapana rahoittaa studionsa pelejä siten, että hän käytti isojen julkaisijoiden projekteihin myönnettyjä resursseja kehittämään siinä sivussa ohessa muita, studion omia julkaisuja. Pelin maksanut taho siis ei saanut mitä oli luvattu, ainakaan siinä kapasiteetissa, mitä peliä kehittävän studion taholta oli annettu ymmärtää. Joku voisi ajatella, että sehän on vähintään sopimusrikkomus, ehkä jopa petos. Kyllä vain, X-Men -lisenssinhaltija tuohon aikaan, Activision, pääsi ilmeisesti asiasta kärryille ja päätti että pelin julkaisua ei siirretä, oli se peli sitten missä kun