Skip to main content

Jojo On Soturin Valinta

 Moi,

Tällä viikolla pelinä on varmasti monelle NESillä pelanneelle jossain määrin tuttu ja ehkä jopa nostalginen tapaus. Vuorossa on Argus no Senshi, jonka NES-versio tunnetaan nimellä Rygar. Pelin on julkaissut Tecmo vuonna 1986. Minulle Rygar oli muutaman muun pelin ohella tuttu vuokrapelinä, joka oli riittävän kiehtova, että pelit eivät jääneet yhteen kokeiluun, mutta kuitenkin sen verran kryptinen, etten koskaan onnistunut sitä läpäisemään päivän tai parin aikana. Epäilen, että monella muullakin on tästä samanlaisia kokemuksia, sillä lähes kaikki kaverini tiesivät Rygarin vähintään nimeltä.  Famicom-version kansitaide, jossa päähahmo on animesankari välittää tyystin erilaisen fiiliksen pelin maailmasta kuin NES-version He-Man.

Pelin idea on ohjekirjan mukaan tämä: Pelaaja ohjee legendaarista soturia, jonka tehtävänä on päihittää paha valloittaja Ligar. Soturilla on mukanaan Diskarmor, eli jojon tavoin toimiva kilpi, jota voi heittää ketjun päässä. Kun kyseessä on NES, niin pelin tyyppinä on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, johon tosin tuodaan monipuolisuutta ylhäältä päin kuvatuilla osuuksilla. Mukana on myös kevyttä hahmonkehitystä kokemuksen muodossa, koska hahmon hyökkäyksen voima ja kestopisteet nousevat vihollisia hoitelemalla ja keräämällä niiltä putoavia esineitä. En muista, miten homma meni NESillä, mutta Famicomilla on käytössä yksi elämä, mutta loputon määrä jatkomahdollisuuksia. Hahmon keräämät kokemuspisteet vaan ottavat takapakkia jokaisesta Continuesta. 


Argus no Senshi on myös vähän niinkuin salaa itse asiassa enemmän Metroidia kuin tavallista, lineaarista peliä muistuttava seikkailu. Pelissä on luolia, joissa pylvään päällä istuva huru-ukko (pyhimys?) kertoo kryptisen vihjeen ja sen perusteella sitten pitäisi ymmärtää, mitä ja missä pelaajan tulisi tehdä seuraavaksi. Pelin kartta on suunniteltu siten, että sen alueilla on mahdollista liikkua edestakaisin ja mahdollisia suuntia on yleensä enemmän kuin yksi. Mukana on tietysti myös pomotaisteluita. 


Pelin vaikeustaso on sillä tavalla erikoinen, että se on alussa vaikeampi kuin vähän myöhemmin, jolloin pelaajalla on jo enemmän kestoa ja tehokkaampi hyökkäys. Tämä on niin ikään aika samanlainen ratkaisu Metroidin kanssa. Se, mikä tästä samankaltaisuudesta tekee entistä kiinnostavampaa on se, että molemmat pelit ilmestyivät vuonna 1986, joten Argus ei ole välttämättä ollenkaan kopio Metroidista, vaan Tecmon pelinkehittäjät ovat ehkä saaneet idean tehdä epälineaarinen peli ihan omineen, tai inspiroituneena jostain vielä vanhemmasta pelistä.


Ulkoasu on Tecmolle tyypillisesti hyvää, tässä tapauksessa sanoisin että NESin/Famicomin parempaa keskitasoa. Hahmoissa on omaa luonnetta ja taustat ovat melko yksityiskohtaisia. Myös ylhäältä päin kuvatut osuudet tuovat tervetullutta vaihtelua. Aivan Ninja Gaidenin tasolle ei kuitenkaan päästä.   


Argus no Senshi/Rygar on pätevä toimintaseikkailu, joka ei kuitenkaan ehkä yllä aivan konsolin kirkkaimpaan kärkeen, mutta on kuitenkin oikein hyvä vaihtoehto “B” 8-bittistä toimintaseikkailua kaipaavalle. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...