Skip to main content

Galaktiset kilpa-ajot

 Moi,

Tällä viikolla pelailussa on tuore kart-kaahailupeli Switchille, nimeltään Transformers Galactic Trials. Pelin on kehittänyt 3D Clouds ja julkaissut Outright Games. Myös muille pelialustoille löytyy omat versionsa. 

Kyseessä on siis Kart-tyylinen kilpa-ajo, joka on sovitettu Transformers-maailmaan asiaankuuluvilla hahmoilla ja radoilla. Syy autokilpailuun saadaan kadonneista muinaisista artifakteista, joita jostain syystä kerätään voittamalla kilpa-ajoja. Tarinaan ei kiinnitetä huomiota lyhyttä alkuvideota enempää, joten se toimii lähinnä pikaisena selityksenä sille, miksi Autobotit ja Decepticonit mahtuvat samalle radalle. Pelimuotoja on roguelite-tyylinen Galactic Trials ja sen lisäksi yksittäiset kisat. Saman sohvan moninpeli löytyy myös.

Hahmoja on viisi kappaletta molemmille osapuolille, joista kaksi on avattuna heti alussa (Optimus Prime, Bumblebee, Megatron ja Soundwave) ja loput saa mukaan suorittamalla tehtäviä, kuten voittamalla tietty kisa määräajassa tai tönimällä vastustajia radalta riittävä määrä. Hahmoilla on omat, yksilölliset ominaisuutensa ja erikoiskykynsä. Isot hahmot ovat luonnollisesti hitaampia ja kankeampia kuin pienet, mutta kestävät enemmän. Hahmot keräävät myös kokemuspisteitä joka kisasta ja tason noustessa nousevat myös hahmon kyvyt. Kisoista voittaa myös lootbokseja, joista saa käyttöönsä varusteita, jotka nostavat eri ominaisuuksia. Varusteita voi olla käytössä yhtä aikaa yhteensä kolme. 


Kontrollit ovat perinteiset ajopelin kaltaiset liipasimista kaasua ja jarrua, drift-nappi ja boost nappi, sekä tönäisy vasemmalle tai oikealle, jolla voi kiilata vastustajia. Tästä pästään pelin erikoisuuteen, sillä luvassa on pelkän autoilun lisäksi myös robottimuodossa pelattavia osuuksia, jotka muistuttavat arcade-tyylisiä raiteilla eteneviä räiskintöjä. Joka radalla on vähintään yksi osuus, jossa hahmo automaattisesti muuntautuu ja homma etenee jalan. Näissä on edelleen tavoitteena suoriutua osuudesta nopeasti, mutta edessä on esteitä, ansoja sekä vihollisia, joita ammuskellaan ja vältellään parhaansa mukaan. Myös muita kilpailijoita voi ammuskella vapaasti mennessään. Räiskintäosuuksein kontrollit ovat kelvolliset, mutta eivät yhtä tarkat kuin ajoneuvoilla, mikä aiheuttaa varsinkin aluksi harmaita hiuksia. Vähitellen tuntumaan kuitenkin tottuu ja totuttelun jälkeen huomaa, että tähtäys on vahvan avustettua, ellei jopa automaattista.   

Hahmoilla on sekä kilpi että kesto ja keston loppuessa tapahtuu kart-peleistä tuttu materialisoituminen radalle hetken kuluttua. Sama tapahtuu myös, jos esimerkiksi putoaa radalta. Etenkin ammuskeluosuuksilla tuntui että edes isoillakaan hahmoilla ei ole lopulta kovin paljon kestoa, mikä ainakin minulla johti siihen, että pelasin lähinnä pienemmillä ja kisassa nopeammilla hahmoilla, koska isojen körmyjen hieman suurempi kesto tuntui mitättömältä edulta suhteessa ajoneuvon nopeuteen.  

Ulkoasu on melko vaatimaton, mutta ajaa asiansa. Mitään suuria audiovisuaalisia elämyksiä an kokenut, mutta ratojen teemat kuitenkin noudattavat Transformers-maailmasta tuttuja paikkoja, joten siitä plussaa. Harmillisesti ääninäyttelijöinä ei ole sarjoista tuttuja ääniä, joten esimerkiksi Peter Cullenia ei kuulla Optimus Primena.

Tästä päästään pelin isoimpaan ongelmaan, nimittäin siihen, että mukaan on jäänyt jokunen bugi, jotka nakertavat pelikokemusta. Kontrolleissa on toisinana ammuskeluosuuksien aikana havaittavissa pientä viivettä, tai että joku napin painallus saattaa jäädä kokonaan rekisteröimättä. Kentissä olevat automaatiset “hyppyalustat” ovat niin ikään epäluotetavia ja tämä on se isoin ongelma, koska sellaisen toimimattomuus johtaa joko kohtalaiseen ajan menetykseen, tai siihen, että pelaaja putoaa radalta. Pari kertaa kisan voiton mentyä sivu suun toimimattoman läpyskän takia syke nousi aivan muista syistä kuin mistä pitäisi. 

Transformers Galactic Trials on menettelevä kart-hurjailu, joka pyrkii uudistamaan pelityyppiä uudella idealla. Ajatus on sinänsä hyvä, mutta toteutus jättää toivomisen varaa sen verran, että en uskalla suositella kuin kovimmille Transformers-faneille tai jos todella kaipaa uutta samalla sohvalla moninpelattavaa kilpa-autoilua. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...