Skip to main content

Galaktiset kilpa-ajot

 Moi,

Tällä viikolla pelailussa on tuore kart-kaahailupeli Switchille, nimeltään Transformers Galactic Trials. Pelin on kehittänyt 3D Clouds ja julkaissut Outright Games. Myös muille pelialustoille löytyy omat versionsa. 

Kyseessä on siis Kart-tyylinen kilpa-ajo, joka on sovitettu Transformers-maailmaan asiaankuuluvilla hahmoilla ja radoilla. Syy autokilpailuun saadaan kadonneista muinaisista artifakteista, joita jostain syystä kerätään voittamalla kilpa-ajoja. Tarinaan ei kiinnitetä huomiota lyhyttä alkuvideota enempää, joten se toimii lähinnä pikaisena selityksenä sille, miksi Autobotit ja Decepticonit mahtuvat samalle radalle. Pelimuotoja on roguelite-tyylinen Galactic Trials ja sen lisäksi yksittäiset kisat. Saman sohvan moninpeli löytyy myös.

Hahmoja on viisi kappaletta molemmille osapuolille, joista kaksi on avattuna heti alussa (Optimus Prime, Bumblebee, Megatron ja Soundwave) ja loput saa mukaan suorittamalla tehtäviä, kuten voittamalla tietty kisa määräajassa tai tönimällä vastustajia radalta riittävä määrä. Hahmoilla on omat, yksilölliset ominaisuutensa ja erikoiskykynsä. Isot hahmot ovat luonnollisesti hitaampia ja kankeampia kuin pienet, mutta kestävät enemmän. Hahmot keräävät myös kokemuspisteitä joka kisasta ja tason noustessa nousevat myös hahmon kyvyt. Kisoista voittaa myös lootbokseja, joista saa käyttöönsä varusteita, jotka nostavat eri ominaisuuksia. Varusteita voi olla käytössä yhtä aikaa yhteensä kolme. 


Kontrollit ovat perinteiset ajopelin kaltaiset liipasimista kaasua ja jarrua, drift-nappi ja boost nappi, sekä tönäisy vasemmalle tai oikealle, jolla voi kiilata vastustajia. Tästä pästään pelin erikoisuuteen, sillä luvassa on pelkän autoilun lisäksi myös robottimuodossa pelattavia osuuksia, jotka muistuttavat arcade-tyylisiä raiteilla eteneviä räiskintöjä. Joka radalla on vähintään yksi osuus, jossa hahmo automaattisesti muuntautuu ja homma etenee jalan. Näissä on edelleen tavoitteena suoriutua osuudesta nopeasti, mutta edessä on esteitä, ansoja sekä vihollisia, joita ammuskellaan ja vältellään parhaansa mukaan. Myös muita kilpailijoita voi ammuskella vapaasti mennessään. Räiskintäosuuksein kontrollit ovat kelvolliset, mutta eivät yhtä tarkat kuin ajoneuvoilla, mikä aiheuttaa varsinkin aluksi harmaita hiuksia. Vähitellen tuntumaan kuitenkin tottuu ja totuttelun jälkeen huomaa, että tähtäys on vahvan avustettua, ellei jopa automaattista.   

Hahmoilla on sekä kilpi että kesto ja keston loppuessa tapahtuu kart-peleistä tuttu materialisoituminen radalle hetken kuluttua. Sama tapahtuu myös, jos esimerkiksi putoaa radalta. Etenkin ammuskeluosuuksilla tuntui että edes isoillakaan hahmoilla ei ole lopulta kovin paljon kestoa, mikä ainakin minulla johti siihen, että pelasin lähinnä pienemmillä ja kisassa nopeammilla hahmoilla, koska isojen körmyjen hieman suurempi kesto tuntui mitättömältä edulta suhteessa ajoneuvon nopeuteen.  

Ulkoasu on melko vaatimaton, mutta ajaa asiansa. Mitään suuria audiovisuaalisia elämyksiä an kokenut, mutta ratojen teemat kuitenkin noudattavat Transformers-maailmasta tuttuja paikkoja, joten siitä plussaa. Harmillisesti ääninäyttelijöinä ei ole sarjoista tuttuja ääniä, joten esimerkiksi Peter Cullenia ei kuulla Optimus Primena.

Tästä päästään pelin isoimpaan ongelmaan, nimittäin siihen, että mukaan on jäänyt jokunen bugi, jotka nakertavat pelikokemusta. Kontrolleissa on toisinana ammuskeluosuuksien aikana havaittavissa pientä viivettä, tai että joku napin painallus saattaa jäädä kokonaan rekisteröimättä. Kentissä olevat automaatiset “hyppyalustat” ovat niin ikään epäluotetavia ja tämä on se isoin ongelma, koska sellaisen toimimattomuus johtaa joko kohtalaiseen ajan menetykseen, tai siihen, että pelaaja putoaa radalta. Pari kertaa kisan voiton mentyä sivu suun toimimattoman läpyskän takia syke nousi aivan muista syistä kuin mistä pitäisi. 

Transformers Galactic Trials on menettelevä kart-hurjailu, joka pyrkii uudistamaan pelityyppiä uudella idealla. Ajatus on sinänsä hyvä, mutta toteutus jättää toivomisen varaa sen verran, että en uskalla suositella kuin kovimmille Transformers-faneille tai jos todella kaipaa uutta samalla sohvalla moninpelattavaa kilpa-autoilua. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...