Skip to main content

Vaaksan Mittainen Rautainen Linnoitus

 Moi,

Otsikko viittaa sarjan tunnarissa kuullun laulun sanoihin “Kurogane no Shiro” eli tällä kertaa avataan loota, josta löytyy Bandain Tamashii Nations-brändin Soul of Chogokin 50th anniversary Mazinger Z.

Mazinger on tavattu blogissa pari kertaa aiemminkin, mutta silloin kyseessä oli Great Mazinger, eli alkuperäisen seuraaja ja viime viikolla vuorossa oli toinen Go Nagain robotti, Grendizer. Mazinger Z vuodelta 1972 on kuitenkin se alkuperäinen superrobotti, joka monien mielestä toimi ensimmäisenä suorana innoittajana ohjattaville roboteille animessa ja mangassa, eli mechoille. Ainakin Hideaki Anno tunnustaa Mazinger Z:n yhdeksi merkittävimmistä syistä Evangelionin synnylle. Myös tämä 90-luvulta saakka valmistettu sarja, Soul of Chogokin viittaa Mazingeriin, sillä robotti on valmistettu Super Komposiitti Z:sta (Chogokin Z) ja sarjan ensimmäinen figuuri silloin aikoinaan oli nimenomaan Mazinger Z. 

Go Nagain tunnetuin luomus Devilmanin ohella on myös kutakuinkin saman ikäinen, sillä Mangaka aloitti molempien sarjojen piirtämisen samana vuonna. Mazingerissa Professori Juzo Kabuto rakentaa salaa futuristisen robotin ja jättää sen pojanpojalleen Koji Kabutolle, jotta tämä voisi puolustaa maailmaa Dr Hellin (Mazingerin nimissä ei jätetä hahmojen motiiveja arvailujen varaan) mekaanisia hirviöitä vastaan. Koska kyseessä on 70-luvun sarja, niin Koji kohtaa useita Dr Hellin kätyreitä ja Mazinger osoittautuu voittamattomaksi kerta toisensa jälkeen. Kunnes ei osoittaudukaan ja sarjan loppu saa odottamattoman käänteen. Go Nagain sarjat ovat usein varhaisia esimerkkejä odotusten kääntämisestä päälaelleen. Mazinger Z ei ole enää nykyään samalla tavalla mainstream tunnettu kuin vaikkapa Gundam, mutta sillä on edelleen kulttimaine ja sarjaan viitataan vielä tänäkin päivänä lukemattomissa animeissa ja mangoissa, samalla tapaa kuin vaikkapa Ultramaniin. 

Katsotaan sitten tarkemmin, mitä tuli ostettua. Laatikko on melko kompakti ollakseen SoC-sarjan figuuri, mikä viittaa siihen, että tilpehööriä on sisällä hieman vähemmän kuin vaikkapa parin vuoden takaisen Tamashii Nations Tokyo Great Mazingerin lootassa. Mukana on kuitenkin kaikki välttämätön, eli pari vaihtokäsiä, raketit ja Jet Scrander-siivet. Tämä, uusin versio on suunniteltu kokonaan uusiksi verrattuna aiempiin Mazingerin versioihin, jotka ovat pikemminkin iteraatioita edellisistä. Mukana on tällä kertaa “pull out” -nivelet olkapäissä, vyötärössä, nivusissa ja nilkoissa. Tämä meinaa sitä, että sen lisäksi, että ne liikkuvat, niin niitä voi vetää hieman ulospäin, joka tuo lisää tilaa liikeradalle. Tämä mahdollistaa sen, että sarjan perinteinen metallista valettu kroppa ja sisään piilotetut jousilla toimivat toiminnot, kuten oikeasti ammuttava Rocket Punch voidaan säilyttää ja samalla saadaan yhtä hyvä liikkuvuus kuin tavallisella muovisella action figuurilla. Toimintojen nappulat ja luukut ovat myös piilotettu entistä huomaamattomammiksi. Etenkin käsien takapuolella olevat Rocket Punchin laukaisunapit on saatu näyttämään luonnolliselta osalta käsiä oikein mainiosti.

Hover Pilder, eli lentokone, jolla Koji ohjaa Mazingeria on niin ikään suunniteltu uusiksi. Tällä kertaa siinä on taittuvat siivet, joten mukaan ei tarvitse kahta osaa, joista toinen mahtuu päähän ja toinen on siivet lentoasennossa. Ohjaamosta voi myös nähdä Kojin läpinäkyvän pleksin läpi. 

Mazingerin ulkonäköä ja mittasuhteita on muokattu hieman terävämmiksi ja tarkasti muistuttamaan varhaista versiota hahmosta, joka muuttui hieman sarjan edetessä. Tämä johtui enimmäkseen siitä, että 70-luvulla ei oltu niin tarkkoja, vaan malli muuttui animaatiossa hieman piirtäjänsä mukaan ja Mazinger Z:aa tehtiin yli 90 jaksoa. Maalaus on erinomaista ja metallinen, kiiltävä pinta, yhdessä painon kanssa luo laadukkaan tuntuman. Tämä tuntuu kädessä enemmän soittimelta tai taide-esineeltä kuin lelulta.

Soul of Chogokin Mazinger Z on paras Mazinger jonka olen nähnyt ja tilpehöörin pienempää määrää kompensoidaan enemmän kuin tarpeeksi parantuneella liikkuvuudella. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo 


Comments

Popular posts from this blog

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...