Skip to main content

Chibisaurus

Moi,

Syyskuun ensimmäisenä pelinä on luvassa jälleen Famicomia. Vuorossa Namcom 1990 julkaisema Wagan Land 2. Peli on Tasoloikka, jossa pini mekaaninen dinosaurus päihittää Dr. Devilin maailmanvalloitusaikeet. Wagan Land on melko pitkäikäinen Namcom sarja, vaikka yhtään peliä ei ole päätynyt lokalisoituna tänne päin (myöhemmin selviää, miksi). Sarjan viimeisin osa tuli DS:lle. 




Ensimmäisenä silmään pistää Ulkoasu, joka muistuttaa ainakin meikäläisen silmään vahvasti Hudsonin Adventure Islandia. Jokin hahmoissa, väreissä ja muodoissa on hyvin saman tyyppistä. Alkudemossa paljastuu muuten hämmentävä yksityiskohta Herra Waganista: Se voi lentää kuin helikopteri ruuvaamalla päätään ympäri kun propellia. O.o Itse kasetti on muuten kanssa jännä: Ulkomuoto ei ole standardi Famicomin peli, vaan tuollainen isompi. Arvostan näitä pieniä erikoisuuksia, joita vakio länsi-NESillä ei näe.



Meno on muuten hyvin standardia tasoloikkaa: A hyppää, B hyökkää. Hyökkäyksenä on huuto, josta kirjaimellisesti lentää tekstiä vihulaisia päin. Möykkää voi boostata bonusesineillä kolme pykälää isommaksi, neljännellä saa Marion “tähti” -tyylisen haavoittumattomuuden hetkeksi aikaa. Äänihyökkäys tosin ei tapa vihollisia, vaan jähmettää ne hetkeksi paikoilleen, jolloin niitä voi käyttää astinlautoina. Kontrollit ovat artkat ja mukavan responsiiviset, siltä osin ollaan ihan A-ryhmässä. Kentät ovat suht lyhyitä ja niissä liikutaan Mario 3:n tyylisellä maailmankartalla. 



Jokaisen kentän lopussa on pomo ja tässä vaiheessa pelin erikoisuus astuu kuvaan: Pomot eivät ole niinkään tappeluita, vaan minipelejä. Tarjolla on numeroiden löytämistä järjestyksessä, muistipeliä kuvilla, kivi/paperi/saksia ja japanilaisten oma “shiritori” -sanapeli, jossa pitää jatkaa edellistä sanaa valitsemalla esineen kuva, joka alkaa kahdella samalla kirjaimella kun edellinen päättyy.  Tässä tuleekin se tenkkapoo, tätä peliä ei voi kääntää sellaisenaan ja peli myöskin vaatii Japanin kielen tuntemusta ainakin kohtuullisella tasolla, tai meno tyssää. Meikäläisen skillseillä oli ainakin vaikeuksia. Vaikka osaisin lukea mitä siinä screenillä sanotaan, niin en välttämättä tiedä, mikä se seuraava on: säilykepurkki, norsu, jakkara tai suihkun se suihkutusosa eivät kuulu ihan ensimmäisiin ja tärkeimpiin opittaviin sanoihin. Ekan shiritorin pääsin vielä, mutta meno tyssäsi toiseen, vaikeampaan, jossa on vähemmän aikaa. Olin oletettavasti parin kentän päässä lopusta. Näin ollen voin sanoa, että ellet osaa japania, niin jätä suosiolla pelaamatta tai etsi joku fanikäännös, jos sellaista sattuu olemaan. Muuten peli on aika helppo ja suunnattu selvästi vähän nuorempien makuun.



Grafiikat, äänet ja musat ovat oikein mukavat, kuten voi olettaa myöhäisemmiltä Famicomin peleiltä.

Wagan Land on oikein mainio tasoloikka, tai olisi, ellei kielitaito olisi välttämätön. Tämä seikka kampittaa kaikki muut, paitsi natiivit ja hyvin pienen osan muista pelaajista, joten en voi suositella kuin suurella varauksella.

Siiinä kaikki tällä kertaa ja kiitoksia kaikille lukijoille, palaan pian asiaan!

-malone

Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...