Skip to main content

Superrobottinahistelu

Moi, 
Tällä kertaa vuorossa on perinteikäs, mutta täällä tuntematon suuruus. Kaipasin pitkästä aikaa pelattavaa Vitalle ja onneksi silmään osui peli, jota olen halunnut testata jo pidemmän aikaa, ei vaan ole tullut sopivaa tilaisuutta. Bandai Namcon vuonna 2016 julkaistu Super Robot Wars V. Ilmeisesti siis todellakin “v” eikä Roomalainen viisi, näitä on reippaasti enemmän alkaen jo ekalta Game Boylta, vaan virallista Englanninkielistä käännöstä ei ole näkynyt ennen kuin viime vuosina. Jep, jälleen yksi sarja, jota juuri kukaan länsimaissa ei ole pelannut, huolimatta sen melko suuresta suosiosta Aasiassa.


Super robot Wars (Super Robot Taisen) on lyhyesti strategia-rpg, kuten esimerkiksi Final Fantasy Tactics, Fire Emblem ja mitä näitä nyt on. Pelissä on siis visual novel.tyylinen juonenkuljetus keskustelujen muodossa ja itse peliosuus hoituu vuoropohjaisella taktisella taistelulla, jossa ylävinkelistä kuvatut hahmot liikkuvat ruuduissa ta komennot annetaan valikoista. Tämän sarjan juju on vaan huomattavasti keskiverto taktiikkaropea kunnianhimoisempi: Mitä jos kaikki Japanilaiset robotti- ja mecha-animaatioden hahmot olisivatkin samasta universumista? 



Kyllä vain, tässä läntätään yhteen hirmuinen määrä hahmoja samaan peliin oikein kunnon kaikkien aikojen eeppisimpään mechamääyhäkseen! Samaan tarinaan mahtuu niin tusinan verran eri Gundam-sarjoja, Evangelion, Full Metal Panic sun muita mitaristisia robottisarjoja jotka toimivat sulassa sovussa vanhojen 70-luvun superrobottien kuten Mazingerin, Getter Robon tai vähän uudenpien vastaavien kanssa. Lisäksi nämä kaikki matkaavat taistoon tukialuksinaan esim. Space Battleship Yamato tai Macross. Mukana on aivan julmettu määrä hahmoja, sadan paikkeilla alkaa jo seota laskuissa. 



Koko helahoito sidotaan yhteen tarinalla, jossa avaruuden valloittajat ovat tuhonneet maailman ja vain Space Battleship Yamato on jäljellä, tehtävänään matkata satoja tuhansia valovuosia hakemaan apua joltain muinaiselta superrodulta. Laivassa on upouusi warppimoottori, jotta matka olisi ylipäänsä mahdollinen, kaikki vaan ei tietenkään mene putkeen, vaan tarinassa ajaudutaan harharetkille toisiin ulottuvuuksiin ja aikajanoihin, joista pomitaan kytiin uusia hahmoja. Jos satut pitämään mechoista tai ylipäänsä Japaniroboteista, bongattavaa ja viittauksia löytyy hengästymiseen asti. Nämä eivät ole myöskän vain irrallisia cameoita, vaan pelissä on iso kasa dialogia, paikoin jopa alkuperäisillä ääninäyttelijöillä, jossa vaikkapa Evangelionin Shinji keskustelee Gundamin Amuron kanssa. 



Peliäkin löytyy: Taisteluissa on reippaasti vaihtoehtoja, jo pelkästään himan hahmokaartion ansiosta, mutta lisäksi mukana on monipuolista hahmonkehitystä: Pilottien kkykyjä voi kehittää kahdella tapaa, statsien nostolla ja taitoja opettelemalla. Tämän lisäksi robotteja voi kustomoida nostamalla niiden eri ominaisuuksia tai varustamalla niitä erikoisosilla tai itemeillä Pilotteja kehitetään Tactical pointseilla, mechoja rahalla, joita molempia kerätään taisteluista. Robottityypeillä on myös selkeät erot: Superrobotit ovat kestäviä, lyövät lujaa, etenkin läheltä ja niissä voi olla toisinaan useampi pilotti. Mechat ovat kevyempiä, nopeampia, eivätkä niin kestäviä, vaan perustavat puolustuksensa väistämiseen. Tukialukset toimivat nimensä mukaisesti tukena, antavat bonuksia ja ampuvat isoilla tykeillään kauas, mutta eivät liiku kätevästi.



Taistelut eivät kjuitenkaan ole vaikeita, etenkään, jos on perillä kuinka tämän tyyliset pelit toimivat, nyt päälle 30 skenaarion jälkeen olen tainnut nähdä Game Overin kerran, tämäkin siksi, että en arvannut, kuinka scriptattu kohta kuuluu hoitaa.

Super Robot Warsin ulkoasu mukailee muita saman tyyppisiä pelejä: Visual Novel-osuuden hahmopotretit on hyvin piirrettyjä, mutta mitään animaatioita ei ole, ainoastaan muuttuvia ilmeitä tilanteen mukaan. Taisteluosuudessa sen sijaan on animaatioita jokaisen hyökkäyksen esittämiseen. Näissä on mukana myös ääninäyttely ja jokaisen hahmon tunnarit. Animaatiot saa kytkettyä pois päältä, jos ei halua katsella joka kerta, kun Space Battleship Yamato ampuu sadannen kerran kaikilla tykeillään noin 30 sekunnin ajan. Itse haluan. 



Super Robot Wars V on ennen kaikkea mechafanin unelmien täyttymys ja fiilistely, sen verran koko hommasta paistaa läpi rakkaudesta lajiin-pelinkehitys. Mukana on myös mukava strategia-rpg, mutta sen tyylin pelien veteraaneille haaste jäänee kevyeksi. Ainakin minä onnistuin kustomoimaan jo tässä vaiheessa peliä aluksi valittavan “päähahmoni” jo sellaiseksi voittamattomaksi murhamechaksi, ettei paremmasta väliä. One-shottailen pahiksia vasemmalta ja oikealta, niiden osumamahdollisuuden meikäläiseen liikkuvan pyöreän 0% paikkeilla, lukuunottamatta bosseja. Sarjan pelejä on muuten alkanut näkyä muitakin, ainakin joku on saatavilla myös Switchille ja Steamistakin taitaa löytyä jotain, jos kiinnostaa kokeilla. Vaikea kuvitella paremmin käsikonsolille sopivaa rentoa ja kiireetöntä hyvän mielen peliä, joka ei ole Animal Crossing.



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille ja palaan taas pian asiaan!

-malone

Comments

Anonymous said…
"Rento ja kiireetön"??? xD Mitä ihmettä... ja mitä tuo Nine oikein vihjailee pikkuiselle Shinjille! o.o
Snou
Malone said…
Jep, tämä on helppo, vuoroissa pelattava/visual novel-yhdistelmä jonka voi jättää pauselle tai tallentaa mhin kohtaan vaan ja juonessa on huumoria mukana. Aika rento on. Nine opettaa Shjinjille miehistymisen alkeita. :D

Se nine on itseasiassa tekoäly-androidi, joka on pelin "päähahmon" mechan tekoäly ja designeted waifuhahmo. (Se päähahmo on tuo pilottitakkinen dude noissa kuvissa. Naisversiokin löytyy valittavaksi alussa, en tiedä saako se husbandon)

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...