Skip to main content

Mechamaanantai #2 Gundam pelätyn kung fun taitaa

Moi,
Mechamaanantain toinen osa on täällä, kuten sunnuntain blogissa uhkasin. Tällä kertaa on unboksausvuorossa postin tuoreeltaan tuoma Tamashii Nationsin, edellisen Akatsukin tapaan niin ikään Premium-Bandai verkkokaupan yksinoikeus Metal Robot Spirits Cao Cao Gundam. Minä sanon ihan vaan tuttavallisesti Kung Fu-Gundam.


Erikoisen nimen takaa löytyy hahmo, joka perustuu Kiinalaiseen Romance of three Kingdoms -kirjaan/näytelmään, jonka näytelmäkirjailija Luo Guanchong kynäili 1300-luvulla. Tapahtumat sijoittuvat yli tuhat vuotta aiemmin, noin 169-280 jkr. Kyseessä on semihistoriallinen draama kolmen kuningaskunnan valtataistelusta Han-Dynastian romahdettua. Tämä eepos on ehkä kolmen tunnetuimman Kiinalaisen tarinan joukossa, edelle taitaa mennä vain erään Apinakuninkaan matka länteen. Cao Cao oli Itäisen ja pohjoisen Han-dynastian jälkimaininkien sotaherra, runoilija ja aika pätevä taktikko sekä valtiomies, vaikka romaanissa ja näytelmässä herra saikin antagonistin roolin, koska mediaseksikkäät bromance-miehet Liu Bei ja Quan Yu olivat vähän niinkuin Japanin puolella Minamoto Yoshitsunen ja soturimunkki Benkein tyylinen Majakka ja Perävaunu-parivaljakko. Varsinaisia historiallisia todisteita herran erityisestä konnuudesta ei ole, romaanikin on kirjoitettu tosiaan yli tuhat vuotta myöhemmin ja nimenomaan näytelmäkirjailijan toimesta, joten sen tarkkuus on vähintään kyseenalainen. Vastaava meidän maailman esimerkki olisi ehkä, jos Rome TV-sarjaa pidettäisiin rooman valtakunnan tapahtumien tarkkana kuvauksena. Kukaan päähenkilöistä ei muuten koskaan onnistunut yhdistämään Kiinaa, sen teki Sima Yan (Keisari Wu, Jin-Dynastia) vuoden 280 paikkeilla.


Mutta, “Mitä hemmettiä 2000 vuotta vanhat kiinalaiset kuninkaat ja sotaherrat liittyvät Gundamiin?”, saattaa joku kysyä tässä vaiheessa. No, minäpä kerron: Kymmenkunta vuotta sitten julkaistiin animaatiosarja SD Gundam Sangokuden Brave Battle Warriors, joka perustuu, joskin aika reippaasti vapauksia ottaen Romance of Three Kingdomsin hahmoihin ja tapahtumiin. Siinä siis pallopäiset chibi-Gundamit esittävät historiallisia hahmoja vahvalla Super Sentai-otteella. Karvalakkimechat kuten Zakut ja GM:t esittävät hauskasti siviilejä ja rivisotilaita, tunnettujen sarjojen päähahmojen mechat on puolestaan muunneetu sankareiksi. Sittemmin tätä sarjaa on jatkettu useampaan otteeseen ja yksi pyörii tälläkin hetkellä. Näkee muuten ihan ilmaiseksi vaikkapa Gundam Infon youtubekanavalta, jos sattuu kiinnostamaan. 


Mennäänpä sitten itse figuuriin. Tämä on siis “real type” -versio, eli mittasuhteita ei ole chibistetty animaatiosarjan tavoin, vaan ollaan ihan mittasuhteiltaan tavallisen gundamin puolella. Komeasta, tirkistelyikkunalla varustetusta (tykkään erityisesti “kalligrafia-sivellinefektistä) lootasta löytyy Herra itse, julmetun iso sapeli, vaihtokäsiä, viitan puolikkat, nipukka miekan vyötäisille kiinnitystä varten, sekä tietenkin ständi. Tilpehöörejä ei ole paljon, mutta en nyt tiedä mitä tähän kaipaisi lisääkään. Ehkä keihäs tai joku muu mela olisi ihan okei. 


Kuten tässä vaiheessa on jo jokusen kertaan todettu, metalliosat tuovat mukavasti painoa ja laadun tuntua, sekä jämäkkyyttä niveliin. Maalauksesta en löytänyt pienintäkään virhettä, aivan täydellistä työtä. Teema on selkeästi itämaisvaikutteinen, jos minulta kysytään, niin löysin esimerkiksi viitan sisäpuolen metallilevyistä selvästi Pohjois-kiinalaisen tai Mongolialaisen haarniskan muotoa ja fiilinkiä. Värit ovat kunkulle sopivaa tummaa punaista, kultaa ja valkoista. Metallivärit eivät ole tässä tapauksessa peilipintaista, vaan enemmän mattaa. Kulta näyttää enemmän sellaiselta kiillottamattomalta. Haarniskan tyyli ja muoto rajoittavat jonkin verran liikkuvuutta, muttei ihan niin paljon kuin luulisi, kyllä tämä lähes kaikkiin tarpeellisiin asentoihin taittuu. Kyseessä on muutenkin haarniskoitu kunkku, eikä tunikassa kikkaileva Shaolin-munkki.
Olemus on vaikuttava ja jollain tavalla uhkaava, mikä sopii hahmoon hyvin. Edit: vasta jälkikäteen tajusin värien ja teeman symboliikasta, että Fenghuang, Aasian Feenixlinnun vastine on aika selvästi mukana. 


Omaperäinen ulkoasu ja aihe kiinnittivät meikäläisen huomion joka puolestaan johti ostopäätökseen, onneksi ei tarvinnut taaskaan pettyä. Arvokas tämäkin on, joten laatua sopi odottaa, kuten sarjan muidenkin figujen kanssa. Tuntuu, että olen viimeaikoina muutenkin tykästynyt näihin eri aiheiden erikoisiin yhdistelmiin, niinkuin Marvel-samuraidenkin tapauksessa.

Siinä kaikki mechamaanantain osalta. Uusi osa ilmaantuu taas jossain vaiheessa, perusblogaus toki sunnuntaina. Kiitoksia kaikille lukijoille!

-malone

 


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...