Skip to main content

Pompadourien MM-kisat

Moi, 
Jatkakaamme kesäisissä merkeissä Famicomin parissa. Tällä kertaa vuorossa on jälleen mittavan Kunio-kun Nekketsu -sarjan peli, Technos Japanin vuoden 1993 Kunio-Kun no Nekketsu Soccer League. Mitä, eikö tämä jo ollut kertaalleen aiheena? No ei, kun se oli länsimaihin lokalisoitu vuoden 1990 ykkösosa. Tämä on jatkoa. 


Nyt Kunion lukiojoukkue lähtee ihan kansainväliseen turnaukseen, jossa pelataan  kahtatoista maata vastaan yhteensä 16 ottelua, joiden jälkeen on vielä lopputurnaus, jossa kohdataan vastustajat vielä kerran. Matseja siis riittää. Onneksi tässäkin on salasana. Muutoksia edelliseen peliin on yllättävänkin paljon, vaikka ulkoasun puolesta niin ei olettaisi. Tässä on paljon vahvempi joukkuepelin fiilis ja Kunio, jota siis pelaaja ohjaa yksinpelissä (moninpelikin tietty löytyy, 1-4) tiimikavereita, jotka ovat ihan hyödyllisiä, eikä pelaaja kanna koko porukkaa reppuselässä omilla suorituksillaan. Tällä kertaa pelaajia on monipuolistettu siten, että jokaisella on omat yksilölliset superinsa, siinä missä ekassa koko joukkueella oli samat. Myös liikkeitä on enemmän, mukaanlukien harhautuksia sun muita kikkoja. AI-heeboja voi myös ohjata etänä tehokkaammin ja jopa ajoittaa niiden liikkeet täsmällisesti möykkäämällä joko syöttämään tai ampumaan. Hemmot tekevät tehokkaasti superinsa ja ovat aggressiivisia.  Tässä siis enemmänkin pyöritään keskikentän maestrona Zidanen tai Pirlon tapaan ohjaamassa peliä sen sijaan että aina tehtäisiin kaikki itse. Ihan hyvä uudistus, eka teki jo toisen tyylisen pelin tarpeeksi hyvin.


Muina uudistuksina on kenttäolosuhteiden muutokset, jotka tuovat reippaasti satunnaisuutta peliin. Kesken matsin saattaa kova tuulenpyörre lennättää palloa minne sattuu tai salamanisku lanaa puoli kentällistä ukkoja pitkälleen. Jos tämä sattuu omaksi eduksi, niin naurunhörähdys on herkässä, toiseen suuntaan taas hampaidenkiristys. Mukana on myös vesilammikkoja, pehmeää hiekkaa ja lähes suon kaltaista lälliä. Muuten mennään hyvin pitkälle tutulla linjalla pelaamisen suhteen, eli ukkoja pyritään murjomaan parhaansa mukaan ja maalit tällätään pääosin supereilla tai kimmokkeesta yrityksillä 2 tai 3. Vaikeustasoja on kolme, helppo on sellainen että kaikki pärjäävät, keskimmäinen jo aika tiukka. Vaikeimmalla en viitsinyt kokeilla, koska medium oli lopussa aivan riittävä. Tässä ei ole yhtä helppo juustottaa maaleja kun ekassa.


Ulkoasu on taas taattua Technos/Kunio -sarjaa. Hauskoja, ilmeikkäitä ukkoja ja mainiot musiikit. Eri näköisiä pelaajia on nyt enemmän ja eurooppaan siirryttäessä designit muuttuivat jo suoran koomisiksi. Etenkin Englannin joukkue on täynnä groteskeja, mulkosilmäisiä perunaneniä. :D


Kunio_Kun soccer league on hyvä, joskin melko erilainen jatko-osa kaikkien tuntemalle jalikselle. Itse tykkäsin taktisempaan suuntaan viedystä yksinpelistä, simppelimpää kahden napin peliä suosivan kannattaa pelata mielummin ykköstä. Tämä on kuitenkin vähän lajista perillä olevalle parempi valinta varsinkin yksinpeliksi. Helposti Famicomin parhaita urheilupelejä ja ehkä paras jalkapallo.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille ja palaan taas pian asiaan!

-malone


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...