Skip to main content

Pompadourien MM-kisat

Moi, 
Jatkakaamme kesäisissä merkeissä Famicomin parissa. Tällä kertaa vuorossa on jälleen mittavan Kunio-kun Nekketsu -sarjan peli, Technos Japanin vuoden 1993 Kunio-Kun no Nekketsu Soccer League. Mitä, eikö tämä jo ollut kertaalleen aiheena? No ei, kun se oli länsimaihin lokalisoitu vuoden 1990 ykkösosa. Tämä on jatkoa. 


Nyt Kunion lukiojoukkue lähtee ihan kansainväliseen turnaukseen, jossa pelataan  kahtatoista maata vastaan yhteensä 16 ottelua, joiden jälkeen on vielä lopputurnaus, jossa kohdataan vastustajat vielä kerran. Matseja siis riittää. Onneksi tässäkin on salasana. Muutoksia edelliseen peliin on yllättävänkin paljon, vaikka ulkoasun puolesta niin ei olettaisi. Tässä on paljon vahvempi joukkuepelin fiilis ja Kunio, jota siis pelaaja ohjaa yksinpelissä (moninpelikin tietty löytyy, 1-4) tiimikavereita, jotka ovat ihan hyödyllisiä, eikä pelaaja kanna koko porukkaa reppuselässä omilla suorituksillaan. Tällä kertaa pelaajia on monipuolistettu siten, että jokaisella on omat yksilölliset superinsa, siinä missä ekassa koko joukkueella oli samat. Myös liikkeitä on enemmän, mukaanlukien harhautuksia sun muita kikkoja. AI-heeboja voi myös ohjata etänä tehokkaammin ja jopa ajoittaa niiden liikkeet täsmällisesti möykkäämällä joko syöttämään tai ampumaan. Hemmot tekevät tehokkaasti superinsa ja ovat aggressiivisia.  Tässä siis enemmänkin pyöritään keskikentän maestrona Zidanen tai Pirlon tapaan ohjaamassa peliä sen sijaan että aina tehtäisiin kaikki itse. Ihan hyvä uudistus, eka teki jo toisen tyylisen pelin tarpeeksi hyvin.


Muina uudistuksina on kenttäolosuhteiden muutokset, jotka tuovat reippaasti satunnaisuutta peliin. Kesken matsin saattaa kova tuulenpyörre lennättää palloa minne sattuu tai salamanisku lanaa puoli kentällistä ukkoja pitkälleen. Jos tämä sattuu omaksi eduksi, niin naurunhörähdys on herkässä, toiseen suuntaan taas hampaidenkiristys. Mukana on myös vesilammikkoja, pehmeää hiekkaa ja lähes suon kaltaista lälliä. Muuten mennään hyvin pitkälle tutulla linjalla pelaamisen suhteen, eli ukkoja pyritään murjomaan parhaansa mukaan ja maalit tällätään pääosin supereilla tai kimmokkeesta yrityksillä 2 tai 3. Vaikeustasoja on kolme, helppo on sellainen että kaikki pärjäävät, keskimmäinen jo aika tiukka. Vaikeimmalla en viitsinyt kokeilla, koska medium oli lopussa aivan riittävä. Tässä ei ole yhtä helppo juustottaa maaleja kun ekassa.


Ulkoasu on taas taattua Technos/Kunio -sarjaa. Hauskoja, ilmeikkäitä ukkoja ja mainiot musiikit. Eri näköisiä pelaajia on nyt enemmän ja eurooppaan siirryttäessä designit muuttuivat jo suoran koomisiksi. Etenkin Englannin joukkue on täynnä groteskeja, mulkosilmäisiä perunaneniä. :D


Kunio_Kun soccer league on hyvä, joskin melko erilainen jatko-osa kaikkien tuntemalle jalikselle. Itse tykkäsin taktisempaan suuntaan viedystä yksinpelistä, simppelimpää kahden napin peliä suosivan kannattaa pelata mielummin ykköstä. Tämä on kuitenkin vähän lajista perillä olevalle parempi valinta varsinkin yksinpeliksi. Helposti Famicomin parhaita urheilupelejä ja ehkä paras jalkapallo.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille ja palaan taas pian asiaan!

-malone


Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...