Skip to main content

Pompadourien MM-kisat

Moi, 
Jatkakaamme kesäisissä merkeissä Famicomin parissa. Tällä kertaa vuorossa on jälleen mittavan Kunio-kun Nekketsu -sarjan peli, Technos Japanin vuoden 1993 Kunio-Kun no Nekketsu Soccer League. Mitä, eikö tämä jo ollut kertaalleen aiheena? No ei, kun se oli länsimaihin lokalisoitu vuoden 1990 ykkösosa. Tämä on jatkoa. 


Nyt Kunion lukiojoukkue lähtee ihan kansainväliseen turnaukseen, jossa pelataan  kahtatoista maata vastaan yhteensä 16 ottelua, joiden jälkeen on vielä lopputurnaus, jossa kohdataan vastustajat vielä kerran. Matseja siis riittää. Onneksi tässäkin on salasana. Muutoksia edelliseen peliin on yllättävänkin paljon, vaikka ulkoasun puolesta niin ei olettaisi. Tässä on paljon vahvempi joukkuepelin fiilis ja Kunio, jota siis pelaaja ohjaa yksinpelissä (moninpelikin tietty löytyy, 1-4) tiimikavereita, jotka ovat ihan hyödyllisiä, eikä pelaaja kanna koko porukkaa reppuselässä omilla suorituksillaan. Tällä kertaa pelaajia on monipuolistettu siten, että jokaisella on omat yksilölliset superinsa, siinä missä ekassa koko joukkueella oli samat. Myös liikkeitä on enemmän, mukaanlukien harhautuksia sun muita kikkoja. AI-heeboja voi myös ohjata etänä tehokkaammin ja jopa ajoittaa niiden liikkeet täsmällisesti möykkäämällä joko syöttämään tai ampumaan. Hemmot tekevät tehokkaasti superinsa ja ovat aggressiivisia.  Tässä siis enemmänkin pyöritään keskikentän maestrona Zidanen tai Pirlon tapaan ohjaamassa peliä sen sijaan että aina tehtäisiin kaikki itse. Ihan hyvä uudistus, eka teki jo toisen tyylisen pelin tarpeeksi hyvin.


Muina uudistuksina on kenttäolosuhteiden muutokset, jotka tuovat reippaasti satunnaisuutta peliin. Kesken matsin saattaa kova tuulenpyörre lennättää palloa minne sattuu tai salamanisku lanaa puoli kentällistä ukkoja pitkälleen. Jos tämä sattuu omaksi eduksi, niin naurunhörähdys on herkässä, toiseen suuntaan taas hampaidenkiristys. Mukana on myös vesilammikkoja, pehmeää hiekkaa ja lähes suon kaltaista lälliä. Muuten mennään hyvin pitkälle tutulla linjalla pelaamisen suhteen, eli ukkoja pyritään murjomaan parhaansa mukaan ja maalit tällätään pääosin supereilla tai kimmokkeesta yrityksillä 2 tai 3. Vaikeustasoja on kolme, helppo on sellainen että kaikki pärjäävät, keskimmäinen jo aika tiukka. Vaikeimmalla en viitsinyt kokeilla, koska medium oli lopussa aivan riittävä. Tässä ei ole yhtä helppo juustottaa maaleja kun ekassa.


Ulkoasu on taas taattua Technos/Kunio -sarjaa. Hauskoja, ilmeikkäitä ukkoja ja mainiot musiikit. Eri näköisiä pelaajia on nyt enemmän ja eurooppaan siirryttäessä designit muuttuivat jo suoran koomisiksi. Etenkin Englannin joukkue on täynnä groteskeja, mulkosilmäisiä perunaneniä. :D


Kunio_Kun soccer league on hyvä, joskin melko erilainen jatko-osa kaikkien tuntemalle jalikselle. Itse tykkäsin taktisempaan suuntaan viedystä yksinpelistä, simppelimpää kahden napin peliä suosivan kannattaa pelata mielummin ykköstä. Tämä on kuitenkin vähän lajista perillä olevalle parempi valinta varsinkin yksinpeliksi. Helposti Famicomin parhaita urheilupelejä ja ehkä paras jalkapallo.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille ja palaan taas pian asiaan!

-malone


Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...
Post a Comment
Read more

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...
Post a Comment
Read more

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...
Post a Comment
Read more