Skip to main content

Kokoa itse robottisi

 Hei,

Tällä kertaa vuorossa on yksi lukuisista Famicomin 80-luvun puolivälin kolikkopelikäännöksistä. Katsotaan, millainen on Nihon Bussanin vuonna 1985 julkaisema Magmax. Kuten moni muukin kasarin kolikkopeli, tämä löytyy myös mm. Commodore 64:lle ja Amstradille.

Magmax ei poikkea idealtaan aikansa avaruuspyssyttelyistä: Aluksella lennetään ja ammutaan ulkoavaruuden valloittajia, lopussa kohdataan pomo, tällä kertaa Mecha King Ghidorahia muistuttava kolmipäinen lohikäärme Babylon. 

Se, mikä erottaa tämän monesta muusta on, että alussa lentävään (aika paljon Star Warsin Snow Speederia muistuttavaan) aluksen voi poimia kentistä lisäosia, jotka liittyvät pirssiin ja lisäävät tulivoimaa. Kaikki kolme osaa yhdessä muodostavat Tranformersin tyyliin Magmax-robotin. Huvittava yksityiskohta on, että aluksen osat voi yhdistää missä tahansa järjestyksessä ja pelaajan ottama osuma tuhoaa aina yhden osan. Nirri lähtee kun pikkualus tuhotaan. Tämä johtaa siihen, että yhdistelmä voi olla pitkillä jaloilla kulkeva pieni hävittäjä, tai lavetilla lentävä ison robotin yläosa, joka näyttää aika koomiselta. 

Toinen hieman erikoisempi idea on, että kentät haarautuvat. Kenttä aloitetaan planeetan pinnalta, mutta aika-ajoin ilmaantuu sisäänkäyntejä maan alla kulkevaan tunneliin, joka muuttaa pelityyliä mukavasti. Tunnelista voi myös palata maan pinnalle, joten ylä- ja alakerrassa voi käydä mielensä mukaan. Muilta osin tämä on todella perinteistä avaruuspyssyttelyä ehkä eniten Xeviousin ja Zaxxonin tyyliin. Kenttiä on käsittääkseni neljä ja aitoon arcade-tyyliin ne looppaavat.

Perinteistä on niin ikään audiovisuaalinen anti: Kaikki on tyypillistä aikansa meininkiä ja ajaa asiansa, vaikka mitään erityisen mieleenpainuvaa ja omaperäistä ei nähdä. Bossilohikäärme on tosin ihan tyylikäs ja Magmaxin eri yhdistelmät huvittavia aparaatteja. 


Magmax on tuulahdus yli kolmenkymmenen vuoden takaa, joka jää mieleen lähinnä aikaansa nähden erikoisen aluksensa ansiosta. Edullinen kasetti, joten kyllä tämä hintansa väärti on.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone 



Comments

Popular posts from this blog

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...