Palloa Koloon

 Hei,

Tällä viikolla on tarjolla pitkästä aikaa ihan kotoista NESiä, ilman mitään sen kummempia yllätyksiä. Katsotaan, miltä näyttää vuoden 1991 NES Open Tournament Golf. Pelin nimi oli Japanissa alun perin Mario Open Golf ja pelin länsiversioissa on pieniä muutoksia, mutta nyt pelataan nimenomaan ihan PAL NESillä. Tämä on muuten yksi alkuperäisistä peleistäni, joka on selvinnyt muinaisilta ajoilta tähän päivään saakka.

Edellisestä pelikerrasta on kulunut pitkä aika, mutta päällimmäinen muistikuvani oli, että NES Open on helposti NESin parhaita urheilupelejä ja edelleen ihan pelattava Golfpeli. Katsotaan siis, onko aika kullannut muistoja. 

Ensimmäinen ihmetys löytyy pelin alkuruudusta ja siitä, että pelin paristotallennus toimii edelleen, taulussa nimittäin näkyy pelaajan tallennuksen edistyminen. Vanha elektronikka se vain tehtiin kestämään. Peli itsessään on simppeli, valittavana on kolme rataa, USA, Japani ja Britannia, joissa kaikissa on 18 reikää. Vaihtoehtoina on joko tavallinen lyöntejä laskeva golfturnaus tai 1 vs 1 jokaisella reiällä erikseen. Tässä pelimuodossa voi valita vastustajansa itse. Luigi-parka on muuten helpoin, eli huonoin golffaaja. Tavoitteena on voittaa palkintorahoja turnauksista ja tavoittaa golfmiljonäärin status. Pankkiirina toimii muuten Donkey Kong, sille apinalle en luottaisi rahojani.

Pelaaminen on simppeliä, mutta samalla tämän ajan peliksi yllättävän monipuolista. Lyönti tapahtuu golfpeleistä tutulla mittarilla, jossa nappia painetaan kolmesti: Ensin nuoli liikkeelle, toinen painallus määrittää lyönnin voimakkuuden ja kolmas sen, että kaartaako pallo vasemmalle vaiko oikealle, keskelle merkkiä on suora lyönti. Muuttujia on vielä lisää, kuten Swingin nopeus, joka vaikuttaa mittarin ajoituksen vaikeuteen. Hitaalla ajoitus helpompi, mutta nopealla lentää kauemmas. Mukana on myös tuuli, joka vaikuttaa palloon huomattavasti, kuten myös lyönnin korkeus vaikuttaa siihen, kuinka suuri tuulen vaikutus on, sen voimakkuuden lisäksi. Sitten on tietysti mailavalinta oikeaan tilanteeseen ja vielä kierre palloon, joka vaikuttaa siihen, että alakierre pysähtyy heti pudotessaan, tai jopa kierii takaisin päin, yläpallo jatkaa matkaansa vielä pitkälle maahan osumisen jälkeen. 

Tämä siis edellyttäen, ettei pallo putoa bunkkeriin, veteen tai lennä kokonaan pöpelikköön ulos radalta. Näissäkin on vaihtelua, bunkkerissa olevan pallon syvyyksiä on kolme, aivan pinnalta hädintuskin näkyvissä olevaan ja kerheikon korkeutta on kahta laatua.

Sitten kun pallo on sudittu jollain keinolla viheriölle on aika puttaukselle. Tämä tapahtuu muuten samoin kuin muutkin lyönnit, mutta viheriön kallistukset osoitetaan nuolilla, joita pitäisi osata tulkita oikein, jos meinaa saada pallon lähellekään koloa. Kokonaisuuden kruunaa hieno, animoitu zoomaus palloon, kun se lähestyy reikää. Se on valehtelematta yksi jännittävimpiä videopelihetkiä, kun seuraa, että meneekö pallo sisään, vai niukasti ohi. 

Ulkoasu on mainio. Kaikki on hauskan värikästä, hahmot isoja ja sitten on tietysti se jo yllä mainittu zoomaus, joka näyttää dramaattisen hetken, kun pallo vierii lähellä reikää, tai putoaa bunkkeriin. Muistan olleeni kersana supervaikutunut tästä, eikä efekti ole juuri laimentunut vuosien varrella. Karmaisevimipa pettymyksen hetkiä on kun Hole In One menee plörinäksi vain parin millin päästä, tai pomppaa reikää merkitsevän lipun varresta pois. Myös musiikki on sopivan leppoisaa, eikä käy hermoille loopatessaan. 

NES Open Tournament Golf piti pintansa ja on edelleen NESin parhaita sporttispurtteja sekä edelleen täysin pelattava peli. Golfissa ja Tenniksessä on molemmissa jokin elementti, mikä tekee niistä erittäin hyvin peliiin sopivia, vaikka oikeaa lajia on tylsä katsoa. Tätä on helppo suositella.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan. 

-malone