Skip to main content

Atlaksen Pystytys

 Hei,

Vuorossa on pitkästä aikaa mecha maanantai. Rakentelin viime viikonloppuna yhden Gundam-pienoismallin ja tällä kertaa jopa ihan nimenomaan Gundamin, enkä Zeonin Zakua, niinkuin tapanani on ollut. En kuitenkaan kasannut ihan perus Gundamia, vaan Gundam Thunderbolt -mangassa nähdyn RX-78AL eli Atlas Gundamin, joka oli sarjan toisen päähenkilön Io Flemingin toinen menopeli sen jälkeen kuin ensimmäinen, nimeltään Full Armor Gundam meni remonttiin. 

Atlas Gundam on erikoinen prototyyppi, joka oli rakennettu nimenomaan toimimaan Maan ilmakehässä, eikä avaruudessa, kuten monet muut alkuperäisen sarjan aikoihin sijoittuvat mallit. Tästä syystä lopputulos oli erikoinen ratkaisu, jossa perus Gundamin runkoon on kiinnitetty ylimääräiset moottorikomponentit, ikäänkuin sukset, tai kengurun jalat, jotka auttavat liikkumista painovoiman alaisuudessa. Ne näyttävät aika kummallisilta, kunnes ne näkee toiminnassa, sitten niistä tulee nerokkaat. Myös pari muuta erikoisuutta löytyy, kuten raajojen pallomaiset nivelet, jotka ovat Zeonin malleista tuttuja, joten sieltä on otettu vaikutteita siihen, että Atlaksen pitää olla sekä veden alla toimiva, että aavikon hiekkaa vastaan suojattu, joten nivelet piti koteloida jotenkin ja Zeonilla oli jo esimerkkejä, joissa tämä oli toteutettu. Myös tyypillinen Beam Rifle on jätetty pois ja tilalla on kiinteitä ammuksia käyttävät aseet, Rail gun ja kaksi konepistoolia. Kaksi Beam Saberia kuitenkin löytyy, ne on jemmattu hartoiden päällä olevien “kupujen” alle. 


Tämä oli siis High Grade-sarjaa, joten ei mahdottoman monimutkainen. Atlasta ei tosin taida löytyäkään muista vaihtoehdoista, sillä Thunderbolt on kuitenkin melko niche Gundam-tarina koska se on ennen kaikkea manga, vaikka pari leffaa siitä onkin tehty jokunen vuosi sitten. 


Osia on hieman enemmän kun perus High Gradessa johtuen kookkaista lisä “jaloista”. Kuitenkin, tämän kasasi melko nopeasti, eikä isompia kommervenkkejä ilmennyt. Atlaksen ulkonäöstä johtuen, joitain osia piti koristaa tarroilla värierottelun vuoksi ja ne voivat olla toisinaan hieman hammasten kiristystä aiheuttavia. Vaivannäkö kuitenkin kannatti, sillä Hiilenharmaan, keltaisen ja valkoisen yhdistelmä miellyttää silmää jostain syystä oikein erityisen paljon. Saatan sipaista vielä jälkikäteen vähän väriä pariin kohtaan joko tussilla tai pensselillä, kunhan saan aikaiseksi. 


Atlas Gundam on jostain syystä aina miellyttänyt minua muutenkin, ehkä siksi että yleensä pidän erikoisemmista suunnitteluratkaisuista ja isoista moottoreista, eli siis Zeonin tyylistä tehdä Mobile Suitteja. Atlas Gundamissa on jotain samaa, lisäraajoineen ja Federaatiolle epätyypillisen pyöreiden muotojen vuoksi. Säästyin isommilta mokilta ja Atlas näyttää hyvältä, joten tavoite saavutettu. Parantamisen varaa kuitenkin jäi ja jos tekisin tämän toisen kerran, niin se olisi taas vähän parempi, se näiden rakentelussa on justiinsa se koukuttava juttu.  



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone    


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Tutkapari

Otetaan tähän väliin unboksaus, ikäänkuin kevyempänä blogauksena parin pidemmän jälkeen. Nämä eivät ole tuliaisia sanan varsinaisessa merkityksessä, koska en roudannut niitä itse, vaan annoin suosiolla postin kuljetettavaksi. Siinä ne nyt kököttävät, kaksi pahvista “mailer" boksia (mailerin tarkoitus on pitää varsinainen laatikko kuosissa).  Vaan mitäpä lootista löytyy? Katsotaan: Kaksi kappaletta Megahousen Excellent Model -sarjan Kuroko’s Basketall -figuureja, ⅛ mittakaavassa. Kuroko ja Kagami, Seirinin dynaaminen duo ja sarjan päähahmot. Nämä ovat uudempia, tummalla peliasulla (tuo seirinin musta peliasu on muuten koko sarjan hienoin), figuista on myös aiemmin julkaistut versiot vaaleilla paidoilla ja housuilla. Kaikki vaikuttaa olevan kunnossa, mailereiden ansiosta myös laatikot ovat aivan koskemattoman näköisiä. Itse figuureissakaan ei ole valittamista, sculptaus on mainio, asennot luonollisen näköisiä ja maalaus oikein mukavaa jälkeä, mis...
Akiba’s Trip, osa 3.  Japanian matkakatsauksen kolmannessa osassa tutustutaan pelitarjontaan. Etenkin retro- ja käytetyt pelit ovat pääosassa, johtuen siitä, että ne sattuvat olemaan erityisen lähellä allekirjoittaneen sydäntä. Uusista peleistä paikan päällä kiinnostavimmat olivat limited edition -bokseja ja erilaisia animepelejä- ja visual novelleja. Muuten sieltä löytyy hyllyiltä ne ihan samat PS4 ja Switch -pelit kun täältäkin, eikä yhtään sen halvemmalla. Retropelejä halajavalle kaksi ilmiselvää ja isointa ovat legendaarinen, joidenkin hieman jo turistirysäksikin leimaama Superpotato ja Trader. Superpotato.  Tämä klassinen pelikauppa sijaitsee keskustan lähellä, vain pieni koukkaus pääkadulta sivuun. Aivan vastapäätä ovat edellisen blogin Akiba Cultures Zone ja Kotobukiya. Superpotato on viime vuosina kärsinyt turistirysän maineesta ja korkeiden hintojen syytöksistä, itse käyneenä pistän tämän jenkkituristien piikkiin: joitain vuosia sitten jenkit älysivät, että japan...