Skip to main content

Persoonallinen Näkemys Persoonasta

 Moi,

Tällä viikolla on vaihtelun vuoksi vuorossa uusi peli, tai ainakin uudehko, nimittäin Switchille (ynnä muille, paitsi Xboxille) vuonna 2020 julkaistu Atluksen ja Omega Forcen yhteistyöprojekti Persona 5 Strikers. Minä siis pelasin Switchillä, mutta samat jutut pätevät muihinkin.

Persona 5 Strikers on Persona 5:n spinoff, joka varmasti tuntui monesta hieman erikoiselta, sillä Persona on tunnettu perinteisen tyylisestä vuoroissa etenevästä jrpg-meiningistä ja tässä oli toisena kehittäjänä Koei Tecmon Dynasty Warriors-tiimi. Moni kova jrpg-fanaatikko varmasti juuri tämän takia ohitti koko ajatuksen, sillä jostain syystä päällimäinen mielikuva pelistä oli Dynasty Warriors cashgrab Personan hahmoilla, samaan tapaan kuin lukuisat muut animelisensseihin perustuvat vastaavat pelit. 


Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä tällä pelillä on lopulta aika vähän tekemistä musou-meiningin kanssa. Tarina jatkuu suoraan siitä, mihin Persona 5 loppui, mutta nyt ollaan seuraavan vuoden kesäloman tienoilla. Päähahmo tulee morjestamaan lomalla vanhoja kamujaan ja pian selviää myös, että Varjomaailmaa ei olekaan ilmeisesti kokonaan hävitetty, joten on aika aloittaa uudelleen Phantom Thief-tiimin hommat. Peli etenee pääosin samann tapaan kuin perus Personat, eli kaupungilla pyöritään keskustelemassa ja ostamassa tarvikkeita, keskustelut etenevät Visual Novel tyyliin ja Varjomaailman luolastot ovat mukana. 


Suurin ero on tietysti taistelu, joka on tällä kertaa reaaliaikaista ja vihulaisia tulee kimppuun useampia kerralla. Toimintapelien perushyökkäykset ovat samoja kuin kaikissa muissakin, eli mallia X,X,X,Y ja myös väistönappi löytyy. Mutta, se mikä tämän erottaa musou-meuhkauksesta on, että mukana on tietysti Personat, joita käytetään siten, että päätynapilla aika pysähtyy ja Personan hyökkäyksen/loitsun saa valita rauhassa valikoista. Samalla näytetään esimerkiksi aluevaikutuksen kohta, jota voi tähdätä tai hahmot, joihin se vaikuttaa. Pari muutakin mekaniikkaa löytyy, mutta kokonaisuus muistuttaa minusta enemmän Kingdom Heartsia tai muuta saman tyylistä toiminta jrpg:tä kun Dynasty Warriorsia. Toki vihollisia tulee kerralla kimppuun useita, mutta ei lähellekään niin paljon kun musoussa ja valikkoa käytetään tasaiseen tahtiin.   


Suurin osa Muustakin Persona-pelien elementeistä on mukana, mitä nyt ehkä kaupunkeja ja lokaatioita on suoraviivaistettu siten, että siinä missä ennen olisi ollut myös kahvilan interiööri mallinnettuna ja hahmot kuvattuna istumassa siellä niin nyt sama kohtaus mennään pelkällä dialoginpätkällä ilman siirtymää katukuvasta sisätiloihin. Tämä varmasti johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että nyt kaupunkeja on useita, tämä on nimittäin perinteinen teinien kesäloma-roadtrip, jossa ajellaan asuntoautolla pitkin pitäjiä laittamassa Varjomaailman posessoimia tyyppejä järjestykseen. Tarinaa sen enempää spoilaamatta kirjoitus ja dialogi on hyvin samantyylistä kuin aiemminkin, eli jos se iski, niin aivan varmasti toimii tämäkin.


Ulkoasu on ainakin Switchillä aavistuksen simppelimpi kuin muistin P5:sta, mutta se varmasti kompensoi isompaa vihollismäärää. Lokaatiot ovat edelleen mielenkiintoisia ja Varjomaailman design hyvää ja sopivan vinksahtanutta. Musiikki on pääosin samaa, muistaakseni parilla uudella biisillä, eli todella hyvää, ellei jopa parhaasta päästä mitä pelimusilla on tänä päivänä tarjota.

Parin kymmenen tunnin pelailun perusteella kaiken kaikkiaan menevä Personan jatko ja jopa yllätyin, miten mukavalta tuntui nähdä “vanhoja tuttuja”. Jos Personat tekevät jonkun asian hyvin, niin se on pelaajan sitouttaminen maailmaan ja hahmoihin. Ne todella tuntuvat siltä, että tuntisit pelin hahmot itse ja ikäänkuin olisit mukana siinä porukassa ja maailmassa. Sama pätee Strikersiinkin. Muistutan myös vielä, että tämä ei ole lähelläkään Dynasty Warriorsia, joten sen takia ei kannata jättää hankkimatta. Jos pidit vaikkapa Squaren uudemmista peleistä, niin varmasti tämänkin toimintatyylistä. Perus P5 tai Royal on kuitenkin syytä olla pelattuna. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-maloneblo



Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Lohenpunainen Paroni Palaa

 Moi, tällä viikolla on vaihteeksi vuorossa pieni harrasteblogi. Palaamme aiemmista blogeista tuttuun Mobile Suit Gundamin maailmaan, kun tällä kertaa avataan ja tuunataan Bandain Robot Spirits-sarjan MS-14S Gelgoog Char’s Custom Model.  Kyllä vain, ensimmäisestä Gundamista tuttu antagonisti, Punainen Komeetta, Char tekee paluun. Tällä kertaa mobile suit on päivitetty perinteisestä Zaku 2:sta viimeistä huutoa olevaan Gelgoog Commander Typeen. Tässä uudessa mallissa erityistä oli sen Gundamin tasoinen suorituskyky ja mahdollisuus käyttää ensimmäistä kertaa tehokkaita beam-aseita Zeonin kehittämässä laitteessa. Näitä valmistettiin Gundamin historiikin mukaan 25 kappaletta ja Char sai tietysti yhden laitteen testiin, loput menivät Zeonin muille pilottiässille.  Lootasta löytyy reilu satsi vaihto-osia, kuten käsiä, tutut moottoriefektit ja useat erilaiset beam naginatan efektit esim. vauhdikkaita dioraamoja varten. Erikoisuutena löytyy jopa katkennut käsi kuvaamaan tiettyä ko...