Skip to main content

YsäriZilla

 Hei,

Jo toinen Godzilla-unboksaus peräjälkeen! Viime kuussa katsoimme, miltä näytti tuoreen animesarjan, Godzilla Singular Pointin näkemys ja nyt on vuorossa perinteisempi malli. Jonkin aikaa sitten Kusti toi S.H. Monsterartsin Godzillan mallia 1989, elokuvasta Godzilla vs Biollante. 

Tämä malli, 1989 on virallisesti ensimmäinen “Heisei” -ajan Godzilla, vaikka vuonna 1984 tulikin moderni reboot vuoden 1954 elokuvalle. Ysärille tultaessa Godzillan puku koki muodonmuutoksen ja ikääntyvä, alkuperäinen Godzillan pukunäyttelijä Haruo Nakajima siirtyi syrjään ja teki tilaa nuoremmalle Kempachiro Satsumalle. Huomasin, että tassun (räpylän?) pohjasta löytyy nimikirjaimet Y.S. mikä viittaa siihen, että tunnettu tehostesuunnittelija ja figuurien veistäjä Yuji Sakai on ollut mukana tämän kanssa henkilökohtaisesti. Sama juttu oli myös Monsterartsin 1954 Godzillan kanssa.

Katsotaan sitten, miltä figu näyttää. Laatikko on Monsteratsin vakiomallia, jossa “ikkuna” on toteutettu kynnen raapaisuja muistuttamaan. Pidän tästä tyyliseikasta, se on omiaan luomaan tunnelmaa ja tekemään eroa muihin lootiin. Mitään lisätilpehöörejä ei ole mukana. 

Tämä, 90-luvun Godzilla on varmasti se, mikä useimmille tulee mieleen hahmosta “Godzilla”. Melko pysty asento, lyhyet kädet ja korallia muistuttavat selkäevät, sekä pyöreähkö liskon häntä. Täytyy sanoa, että kaikista omistamistani tässä ulkoasu on tarkin jos vertaa elokuvaan. Ilme, ihon pinnan tekstuuri ja kaikki muukin on hyvin lähellä aitoa. Ensimmäistä kertaa huomasin että kynnet, etenkin tassuissa ovat ruskeammat kuin muilla. Tai, 1954 pukuun tätä ei voi verrata, koska se on mustavalkoinen. Joka tapauksessa, muoto on todella eheä, eikä koloja tai häiritseviä saumoja pakollisten lisäksi löydy. Erityisesti silmien maalaus teki vaikutuksen, ilme on sopivan kiukkuinen hahmon huomioon ottaen ja mukana on ilmeikkyyttä sekä aidolta näyttävä kiilto. 

Sitten liikkuvuus. Täytyy sanoa, että eheys tulee liikkuvuuden kustannuksella, kuten se tuppaa aina menemään. Niveliä on paljon ja kaikki on pallojen päässä, mutta tämän Godzillan malli on sellainen, että asentoja rajoittaa yleinen pulleus ja raajojen paksuus ja lyhyys. Ääriasentoja on turha yrittää, joten tarjolla on suurimmilta osin erityyppisiä pönötyksiä. Tämä tietysti sopii hahmoon, en muista 90-luvun Godzillaa oikein missään muussa kuin perusasennossa suurimman osan ajasta. Kaulassa ja päässä on hieman enemmän liikkumavaraa kuin kropassa ja raajoissa ja tietysti häntä on aina yhtä liikkuva ja vaikuttava kuin kaikissa muissakin. Suu tietysti aukeaa ja mahdollistaa lisää ilmeitä. 

1989 tai “Biogoji” kuten tätä mallia kutsutaan on juuri sopiva lisäys meikäläisen Godzillakokoelmaan, johon on tarkoituksena lisätä jokainen kokonaan erilainen malli. Tämä edustaa hyvin ysärin alkua. Pientä jupinaa liikkuvuudesta, kun vertaa vaikka 1954 Godzillaan, mutta toisaalta itse mallin aitous ja maalaus on ehkä paras tähän saakka. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan.


-malone


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...