Skip to main content

Matka Manan Majoille

 Moi,

Tällä viikolla on vuorossa taas vaihteeksi vähän uudempaa peliä. Aiuhe on tosin vanha tuttu, eli luvassa on Samurointia feodaaliajan Japanissa. Game Passissa oli tarjolla tuore tapaus, nimeltä Trek To Yomi. Pelin on kehittänyt studio nimeltä Flying Wild Hog ja julkaissut Devolver Digital viime kuun alussa. Kumpikaan ei sano mitään, mutta lienevät Puolalaisia. 

Homman nimi on, että nuori samurai Hiroki joutuu kesken miekkailutreenien keskelle taistelua, kun joku paikallinen rosvopäällikkö hyökkää kylään. Samalla hänen senseinsä pääsee hengestään ja mukana manttelinperinnässä tulee mukana vielä lapsuudenystävä ja sensein tytär vaimoksi. Vuosia myöhemmin sama rosvopäällikkö palaa ja polttaa koko kylän, surmaa suurimman osan kyläläisistä, sekä myös itse päähenkilön. Peli jatkuu siitä eteenpäin nimensä mukaan tuonpuoleisesta, josta pitää palata kostamaan rosvoille. Mukana on siis myös reipas ripaus Shinto-mytologiaa. 

Meininki on niinsanottu “2.5D” peli, jossa on ennalta määrätty kuvakulma ja vaikka peli on tehty Unrealilla ja 3D:nä, niin taistelu tapahtuu aina kameran ollessa sivusuunnassa. Kontrollit ovat simppelit. Kevyt ja raskas isku, pari sarjaa näihin, torjusta, jonka ajoittamalla oikein saa horjutettua vastustajaa ja kierähdys. Osumapisteitä on, sekä staminamittari. Matkan varrelta löytyy myös muutama kakosase, kuten heittoveitsiä, jousi ja musketti. Taistelu on melko yksinkertaista ja perustuu käytännössä siihen, että valitaan oikea hetki torjua ja sopivasti joko nopea tai hidas hyökkäys vastustajan mukaan. Parissa kohtaa on todella simppeli puzzle, jossa joko laitetaan kanjeja järjestykseen tai vedetään vivusta. 

Pelin ehdottomasti paras anti on ulkonäössä. Koko peli on mustavalkoinen ja mukana on tarkoituksellinen “filmirakeisuus” joka kuvastaa vanhoja samuraielokuvia. Jos on nähnyt Kurosawaa ja Mifunea, niin tietää heti, mitä tässä tavoitellaan. Pakko sanoa, että maisemat ovat toisinaan todella komeaa katseltavaa ja jopa yllättävän esikuvansa näköistä. Musiikki on samaa henkeä huiluineen ja muine perinnesoittimineen. Tunnelma on hyvin ankea ja painostava. Taustahäly on yleensä vain taistelua ja maanviljelijöiden vaikerointia. Kenelläkään ei ole kivaa ja kaikki on tuskaa. Samalla mieleen tulee, että hahmot ja etenkin hahmojen animaatio ei ole samalla tasolla, vaan pikemminkin lähellä PS2-ajan peliä. Tässä näkyy se, että kyseessä on pienen budjetin peli. 

Toinenkin jupinan aihe löytyy. Peli ei ole pitkä, vaan sen pelaa noin yhdessä illassa, mutta jo tässä ajassa ehtii vähän uupua jatkuvaan ja hyvin monotoniseen taisteluun. Vihulaisia lahdataan sadoittain ja vaikka mukana on muutama erilainen tyyppi, niin ratkaisu ja tyyli on aina sama. Erona on lähinnä että haarniskaukko ja kalsariukko eroavat hieman toisistaan, kuten myös keihäsukko. Kaikille on kuitenkin yhteistä, että ne voitetaan tyylillä “ajoitettu torjunta tai väistö, iskusarja, toista tuhat kertaa”. Tarina on osastoa “ok, mutta ei kummoinen”. 

Trek To Yomi on ihan menettelevä yhden illan peli, jonka maisemat näyttävät erittäin hienoilta. Marmi, että tarina ja itse pelattavuus ei yllä lähellekään samalle tasolle. Pelin tunnelma on myös todella melankolinen ja ankea, joten sekin tekee kokemuksesta raskaamman kun ehkä haluaisi. Hyvä tämmöisenä Game Pass pelinä. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan! 


Comments

Popular posts from this blog

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...