Skip to main content

Yöjunalla Cybertronille

 Hei,

On taas aika avata loota. Loppuviikosta Kusti toi uuden paketin, jonka sisältöä ihmetellään tämänkertaisessa blogauksessa. Katsotaan, miltä näyttää Takara Tomyn Transformers Masterpiece Gattai MPG-02 Trainbot Getsuei. (Nimi meinaa kaiketi kuunvaloa, mutta vaikea sanoa, kun hahmon nimeä ei ole koskaan kirjoitettu kanjeilla) Tämä on siis toinen luvatusta kuudesta Junarobotista, jotka yhdistyvät isoksi jättirobotiksi nimeltä Raiden. Sarjan ensimmäinen,Shouki, julkaistiin kesällä ja löytyy aiemmista blogiposteista. 

Tuttu, mutta edelleen tyylikäs musta Masterpiece-loota sisältää EF65-1000 -sarjan sähköveturin, metallivalua olevat johtimet, jotta innokkaimmat junafanaatikot saavat mahdollisimman tarkan pienoismallin, pari pätkää raiteita (joissa on muuten kapeampi raideväli kun Shoukin raiteissa, koska Shinkansen ja normijuna kulkevat eri radoilla), pyssy, lentoständin pidike ja luonnollisesti ohjeet. Junasta sen verran, että EF65 -sarjaa valmistettiin vuosina 1965-1979 ja wikipedian mukaan näitä on liikenteessä edelleen parisen tusinaa. 

Junamuoto on lähes uskomattoman hyvä ja tarkka. Oikein mistään ei näy, että tämä muuttuu vielä robotiksi, edes pohjasta katsottuna, joka yleensä paljastaa Autobottien kropan osia. Tässä ei näy mitään mistään kohtaa, mikä on melko käsittämätöntä. Sarjan suunnittelija, Kojin Oono onkin kuulemma tehnyt yhteistyötä Tomytecin, eli Takaran tytäryhtiö Tomyn pienoismalliosaston kanssa, jotta jokainen yksityiskohta saadaan hiottua äärimmilleen. Aikamoinen suoritus.

Robottimuotoon muuntautuminen on Masterpiecelle tutuun tapaan monivaiheinen, mutta toimiva ja kekseliäs. Junaboteissa pientä ylimääräistä jännitystä aiheuttavat ohuet, kirkasta muovia olevat paneelit, jotka ovat toisinaan uutuuttaan tiukassa, eikä mieli tee käyttää yhtään ylimääräistä voimaa, koska palasen katkeaminen tietää katastrofia. Aina nämä ovat kuitenkin kestäneet, joten laadunvalvonta ja materiaalit lienevät kunnossa. Ohjeita on kuitenkin syytä tutkia tarkkaan, tai jopa katsoa youtube-video, kuinka homma hoidetaan (suosittelen Wotafan videoita, niissä kaikki tapahtuu elegantisti ja niinkuin pitää. Moni jenkki ulisee ja murjoo kun eivät ymmärrä, tai sitten shown vuoksi). Puolisen tuntia siinä meni, mutta selvisin ilman isompia murheita. 


Robottimuoto on niin ikään tyylikäs, tummansininen ja luonnonvalkoinen ovat miellyttävä yhdistelmä ja pään suunnittelu on tyylikäs. Aina ne vain saavat näihin erilaiset kasvonpiirteet ja ilmeet, jokaisen tunnistaa toisistaan välittömästi. Getsuei näyttää selvästi olevan vähän vanhempi kuin Shouki, mikä sopii profiiliin: futuristinen Shinkansen vs perinteinen sähköjuna. Liikkuvuuttakin on mukavasti, ennen kaikkea vyötäröllä jopa odottamattoman paljon, joka johtuu kaiketi siitä, että Getsuei muodostaa Raidenin vasemman jalan ja Getsuein vyötärö on justiinsa polvitaipeen kohdalla. 



MPG-02 Getsuei ei pettänyt odotuksia. Vaikea sanoa, kuinka tästä nyt varsinaisesti parantaisi mitään, joten riittänee jos sanon, että nostalgia on korkealla kuten aina Transformersien parissa touhutessa ja odotan innolla kolmatta, ensi vuoden helmikuussa ilmestyvää robottia, Yukikazea. Myös neljäs, Suiken, taisi muuten tulla ennakkotilaukseen juuri pari päivää sitten… 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijioille, palaan taas pian asiaan! 


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...