Skip to main content

Yöjunalla Cybertronille

 Hei,

On taas aika avata loota. Loppuviikosta Kusti toi uuden paketin, jonka sisältöä ihmetellään tämänkertaisessa blogauksessa. Katsotaan, miltä näyttää Takara Tomyn Transformers Masterpiece Gattai MPG-02 Trainbot Getsuei. (Nimi meinaa kaiketi kuunvaloa, mutta vaikea sanoa, kun hahmon nimeä ei ole koskaan kirjoitettu kanjeilla) Tämä on siis toinen luvatusta kuudesta Junarobotista, jotka yhdistyvät isoksi jättirobotiksi nimeltä Raiden. Sarjan ensimmäinen,Shouki, julkaistiin kesällä ja löytyy aiemmista blogiposteista. 

Tuttu, mutta edelleen tyylikäs musta Masterpiece-loota sisältää EF65-1000 -sarjan sähköveturin, metallivalua olevat johtimet, jotta innokkaimmat junafanaatikot saavat mahdollisimman tarkan pienoismallin, pari pätkää raiteita (joissa on muuten kapeampi raideväli kun Shoukin raiteissa, koska Shinkansen ja normijuna kulkevat eri radoilla), pyssy, lentoständin pidike ja luonnollisesti ohjeet. Junasta sen verran, että EF65 -sarjaa valmistettiin vuosina 1965-1979 ja wikipedian mukaan näitä on liikenteessä edelleen parisen tusinaa. 

Junamuoto on lähes uskomattoman hyvä ja tarkka. Oikein mistään ei näy, että tämä muuttuu vielä robotiksi, edes pohjasta katsottuna, joka yleensä paljastaa Autobottien kropan osia. Tässä ei näy mitään mistään kohtaa, mikä on melko käsittämätöntä. Sarjan suunnittelija, Kojin Oono onkin kuulemma tehnyt yhteistyötä Tomytecin, eli Takaran tytäryhtiö Tomyn pienoismalliosaston kanssa, jotta jokainen yksityiskohta saadaan hiottua äärimmilleen. Aikamoinen suoritus.

Robottimuotoon muuntautuminen on Masterpiecelle tutuun tapaan monivaiheinen, mutta toimiva ja kekseliäs. Junaboteissa pientä ylimääräistä jännitystä aiheuttavat ohuet, kirkasta muovia olevat paneelit, jotka ovat toisinaan uutuuttaan tiukassa, eikä mieli tee käyttää yhtään ylimääräistä voimaa, koska palasen katkeaminen tietää katastrofia. Aina nämä ovat kuitenkin kestäneet, joten laadunvalvonta ja materiaalit lienevät kunnossa. Ohjeita on kuitenkin syytä tutkia tarkkaan, tai jopa katsoa youtube-video, kuinka homma hoidetaan (suosittelen Wotafan videoita, niissä kaikki tapahtuu elegantisti ja niinkuin pitää. Moni jenkki ulisee ja murjoo kun eivät ymmärrä, tai sitten shown vuoksi). Puolisen tuntia siinä meni, mutta selvisin ilman isompia murheita. 


Robottimuoto on niin ikään tyylikäs, tummansininen ja luonnonvalkoinen ovat miellyttävä yhdistelmä ja pään suunnittelu on tyylikäs. Aina ne vain saavat näihin erilaiset kasvonpiirteet ja ilmeet, jokaisen tunnistaa toisistaan välittömästi. Getsuei näyttää selvästi olevan vähän vanhempi kuin Shouki, mikä sopii profiiliin: futuristinen Shinkansen vs perinteinen sähköjuna. Liikkuvuuttakin on mukavasti, ennen kaikkea vyötäröllä jopa odottamattoman paljon, joka johtuu kaiketi siitä, että Getsuei muodostaa Raidenin vasemman jalan ja Getsuein vyötärö on justiinsa polvitaipeen kohdalla. 



MPG-02 Getsuei ei pettänyt odotuksia. Vaikea sanoa, kuinka tästä nyt varsinaisesti parantaisi mitään, joten riittänee jos sanon, että nostalgia on korkealla kuten aina Transformersien parissa touhutessa ja odotan innolla kolmatta, ensi vuoden helmikuussa ilmestyvää robottia, Yukikazea. Myös neljäs, Suiken, taisi muuten tulla ennakkotilaukseen juuri pari päivää sitten… 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijioille, palaan taas pian asiaan! 


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv