Skip to main content

Pätkien Liittouma

 Moi,

Tällä viikolla otetaan taas katsausta uudempaan peliin. Nappasin nimittäin Game Passista testiin Bandai Namcon viime vuonna julkaiseman pelin, SD Gundam Battle Alliance.

Kyseessä on siis Chibi-tyylillä toteutettuja Gundam-hahmoja kevyessä toimintaropessa. SD meinaa nimittäin “Super Deformedia” joka on sama kuin litistettyjä pallopäitä. Pelin tarina menee kutakuinkin niin, että Gundam-universumin kuuluisissa käännekohdissa paikalle ilmestyykin yht äkkiä täysin sinne kuulumaton hahmo muuttamaan historian kulkua ja asiaa pitää tietenkin tutkia. Tällä tavoin saadan crossoverina mukaan hahmoja suurimmasta osasta sarjoja ja spinoffeja. 

Meno on erillisiin tehtäviin jaettuja taisteluja, joissa on kaikissa joku sinne kuulumaton tapahtuma, kuten että alkuperäisen sarjan aikaan sijoittuvassa tehtävässä saattaa olla pomona joku modernin spinoffin hahmo. Itse peli toimii perinteisellä kolmannen persoonan toimintapelin tyylillä, eli pari hyökkäysnappia lähitaisteluaseella, pari nappia pyssyille, erikoiskyvyn käyttö ja niin edespäin. Mechoja on paljon, mutta ne on jaettu kolmeen perustyyppiin: Infighter, All-Rounder ja Sharpshooter. Näillä on kaikilla omat erikoiskykynsä. Pelimekaniikoissa on hieman enemmän syvyyttä kuin ensi näkemä antaa ymmärtää, sillä mukana on ajoituksella toimiva conbosysteemi ja resurssien hallinta on suuremmassa osassa kuin aluksi arvaa. Moottoreiden boosti, jota käytetään väistöön ja nopeaan liikkumiseen sekä aseiden latausaika on merkittävässä asemassa, ainakin yhtään tiukemmissa taistoissa. Pelissä saa mukaan kaksi tekoälykaveria ja mukana on myös co op moninpeli netissä, mikä on varsin hauskaa pienen testailun perusteella. Tehtävät ovat sopivan maltillisen pituisia, vaihdellen  viidestä minuutista noin kahteen kymmeneen, eli tuntikausia ei tarvitse jauhaa saavuttaakseen jotain. 


Koska kyseessä on toiminta-rpg, niin hahmoja, eli uusia mechoja avautuu käyttöön tasaisella tahdilla ja niitä voi myös päivittää melko monipuolisesti. Mihinkään hardcore-simulatioon ei mennä, mutta ominaisuuksia on useita ja kerättävää löytyy jatkuvalla syötöllä. Peli on todella hyvä antamaan koko ajan pientä täkyä, joka saa tuntemaan että seuraava Mobile Suit tai kokemustaso on ihan nurkan takana. Osa käytettävistä hahmoista pitää löytää tehtävistä löytyvillä esinedropeilla, osa tulee mukaan tarinan myötä. Pelissä on aluksi auki kaksi vaikeustasoa ja löydettävien esineiden laatu nousee vaikeustason myötä. Kolmas vaikeustaso auennee läpipeluun jälkeen.  Helpolla pärjää varmasti kuka tahansa, mutta vaikea tarjoaa tiukkaa haastetta, sillä Normalin jotkut pomotaistelut tuntuivat paikka paikoin yllättävänkin kovilta vastuksilta, joissa todella piti osata käyttää kaikkia kykyjä. 

Ulkoasu on simppeli, mutta toimiva ja sympaattinen. Kartat eivät ole suuria, mutta niissä on vaihtelua ja ympäristö on tuhoutuvaa, mikä on mainio bonus. Musiikki yhdistelee omia biisejä ja tuttuja tunnareita animaaatiosarjioista.

SD Gundam Battle Alliance oli todella positiivinen ylläri. En tiennyt pelistä juuri mitään, mutta kokeilin asenteella “kun kerran halvalla sain”. Loppujen lopuksi pelailun päätteeksi paljastui todella toimiva ja menevä kevyt toiminta rpg, jossa on kuitenkin riittävän monipuoliset pelimekaniikat kantamaan koko pelin ajan ja paljon avattavia hahmoja sekä päivityksiä. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Tutkapari

Otetaan tähän väliin unboksaus, ikäänkuin kevyempänä blogauksena parin pidemmän jälkeen. Nämä eivät ole tuliaisia sanan varsinaisessa merkityksessä, koska en roudannut niitä itse, vaan annoin suosiolla postin kuljetettavaksi. Siinä ne nyt kököttävät, kaksi pahvista “mailer" boksia (mailerin tarkoitus on pitää varsinainen laatikko kuosissa).  Vaan mitäpä lootista löytyy? Katsotaan: Kaksi kappaletta Megahousen Excellent Model -sarjan Kuroko’s Basketall -figuureja, ⅛ mittakaavassa. Kuroko ja Kagami, Seirinin dynaaminen duo ja sarjan päähahmot. Nämä ovat uudempia, tummalla peliasulla (tuo seirinin musta peliasu on muuten koko sarjan hienoin), figuista on myös aiemmin julkaistut versiot vaaleilla paidoilla ja housuilla. Kaikki vaikuttaa olevan kunnossa, mailereiden ansiosta myös laatikot ovat aivan koskemattoman näköisiä. Itse figuureissakaan ei ole valittamista, sculptaus on mainio, asennot luonollisen näköisiä ja maalaus oikein mukavaa jälkeä, mis...
Akiba’s Trip, osa 3.  Japanian matkakatsauksen kolmannessa osassa tutustutaan pelitarjontaan. Etenkin retro- ja käytetyt pelit ovat pääosassa, johtuen siitä, että ne sattuvat olemaan erityisen lähellä allekirjoittaneen sydäntä. Uusista peleistä paikan päällä kiinnostavimmat olivat limited edition -bokseja ja erilaisia animepelejä- ja visual novelleja. Muuten sieltä löytyy hyllyiltä ne ihan samat PS4 ja Switch -pelit kun täältäkin, eikä yhtään sen halvemmalla. Retropelejä halajavalle kaksi ilmiselvää ja isointa ovat legendaarinen, joidenkin hieman jo turistirysäksikin leimaama Superpotato ja Trader. Superpotato.  Tämä klassinen pelikauppa sijaitsee keskustan lähellä, vain pieni koukkaus pääkadulta sivuun. Aivan vastapäätä ovat edellisen blogin Akiba Cultures Zone ja Kotobukiya. Superpotato on viime vuosina kärsinyt turistirysän maineesta ja korkeiden hintojen syytöksistä, itse käyneenä pistän tämän jenkkituristien piikkiin: joitain vuosia sitten jenkit älysivät, että japan...