Skip to main content

Tuholaistorjuntaa

 Moi,

Tällä viikolla on ollut pelailussa pitkästä aikaa ihan rehellinen Famicomin peli, nimittäin Nintendon vuonna 1984 Famicomille julkaisema Donkey Kong 3. Tämä on kolmas ja viimeinen osa alkuperäisestä Donkey Kong -kolikkopelitrilogiasta, joista kaksi aiempaa osaa on esiintynyt blogissa aikoja sitten. 

Tällä kertaa pelaaja ei ole Jumpman/Mario tai Kong Jr, vaan tuholaistorjuja nimeltä Stanley, joka yrittää suojella kukkaistutuksiaan puutarhan tuholaisilta ja Donkey Kongilta. Aseena on ruisku, jolla suhautellaan Raidia ylöspäin samaan tapaan kuin vaikka Space Invadersissa tai Galgassa. Tämä onkin enemmän varhaisen avaruusammuskelun tyylinen peli, siinä missä kaksi aiempaa olivat tasoloikkia. 

Pelissä on mukana sisäänrakennettu aikaraja, sillä Kong laskeutuu pikkuhiljaa köysiä alas ja nuijii pelaajan, mikäli pääsee laskeutumaan maahan saakka. Pelaajan on siis pidettävä silmällä Kongia hyönteisten lisäksi, joita ilmestyy ruudun yläreunan pesistä tasaisin väliajoin. Hyönteiset nostavat kukkia ilmaan ja mikäli pääsevät niiden kanssa takaisin pesään, on kukka menetetty. Peli loppuu, jos kaikki kukat menevät tuholaisten suihin, Kong pääsee maahan tai joku hyönteisistä pistää pelaajaa. Ruiskulla saa Kongin nousemaan hieman ylöspäin suhauttamalla tätä takapuoleen, hyönteisiltä saa nirrin pois yleensä yhdellä tai kahdella suihkauksella. Kun pesien hyönteiset on hoideltu, tai Kong ajettu köysiä ylös pois ruudusta, niin kenttä vaihtuu ja sama homma tehdään uudelleen. 

Pelissä on hektisyyden tuntua, koska tekemistä tulee jatkuvalla syötöllä ja samalla pitää muista pitää Kong aisoissa. Ruisku ei ammu sarjaa, joten ohilaukauksen jälkeen on yleensä jo kiire saada seuraava kuti ilmaan. Peli ei ole aluksi hankala, mutta vaikeustaso nousee nopeasti, varhaisille kolikkopeleille tyypilliseen tapaan. Kenttien määrästä ei ole aavistustakaan, itse taisin päästä kahdeksannen paikkeille. 

Ulkoasu muistuttaa paljon aiempia Donkey Kongeja ja osa spriteista on samoja. Se ei haittaa, sillä tutun näköiset vihulaiset luovat tunnelmaa, samaan tapaan kuin Marioon kuuluvat sienet, putket ja kilpikonnat. 


Donkey Kong 3 on ikäisekseen menevä ja haastava Space Invaders -johdannainen, jossa näkyy ja tuntuu Nintendolle ominainen tyyli. On kuitenkin helppo nähdä, miksi tästä ei muodostunut samanlaista klassikkoa kuin ensimmäisestä pelistä, sillä tämä on selvästi ihan erilainen juttu, eikä muistuta varsinaisesti Kongia. Siitä huolimatta DK3 on pätevä ja hauska peli pienissä annoksissa. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...
Post a Comment
Read more

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...
Post a Comment
Read more

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...
Post a Comment
Read more