Skip to main content

Robotit Rullaavat Pystysuuntaan

 Moi,

Tällä viikolla pelailussa on ollut kolikkopeli, joka osui haaviini aivan sattumalta kun selasin Switchin verkkokaupan tammikuun aleja. Katsotaan, millainen on Banpreston vuonna 1994 julkaisema Mazinger Z. Pelistä ilmeisesti löytyy myös käännös Super Famicomille. 

Tetsujin #28:n ohella Mecha-genren pioneerin ja kulttiklassikon asemasta huolimatta Mazinger-sarja on kääntynyt yllättävän harvakseltaan videopelien muotoon. Lieneekö syynä se, että 1972 alkanut sarja oli vielä hieman liian aikaisessa, jotta aika olisi ollut otollinen lisenssivyörytykseen, josta esimerkiksi Gundam pääsi nauttimaan? Videopelit räjähtivät Japanissa suursuosioon kuitenkin vasta vuonna 1978 Space Invadersin myötä.

Peli on perinteinen ylöspäin scrollaava räiskintä, joten sen suhteen ei ole mitään erityistä huomioitavaa. Valittavana on kolme hahmoa: Mazinger Z, Great Mazinger ja Grendizer. Kaikilla roboteilla on omat erikoishyökkäyksensä ja myös tavallisten ammusten tyypeissä on eroja, mikä tuo peliin vaihtelua. Pelimekaniikat ovat tämän tyyppiselle pelille hyvin tavanomaiset: Tässä on kolmen napin systeemi, joista yksi ampuu, yksi lataa lähitaisteluhyökkäyksen, joka myös tuhoaa pienet vihollisten ammukset sekä erikoishyökkäys. Power uppeja kerätään ja niistä saa tuttuun tapaan vauhtia tai lisää tehoa yhteen kolmesta asetyypistä, jotka erottaa toisistaan kerättävän kapselin väristä. Ammukset on sovitettu mukavasti Mazingerin maailmaan ja ne ovat tunnettuja Mazinger-robottien hyökkäyksiä. Erikoishyökkäys on niin ikään uniikki robotista riippuen. Mazinger Z tekee Breast Burnin, Great Mazinger Thunder Breakin ja Grendizer Space Thunderin. 

Ulkoasu on näyttävä. Spritet ovat isoja ja mukana ovat käytännössä kaikki sarjojen viholliset perinteisistä klassikoista kuten ensimmäisen kentän Garada K7:sta ja Doublas M2.sta loppupään Saucer Beast-UFOihin. Kentät etenevät niin ikään sarjojen kronologisessa järjestyksessä alkaen Z:n maailmasta ja päättyen Grendizeriin ja taustat ovat niiden tapahtumapaikkojen mukaiset. Kaikilla kolmella hahmolla on omat teemabiisinsä, joka soi taustalla.   


Pelin vaikeustaso on vanhaksi shmupiksi todella maltillinen, mikä on hyvä ja tekee tästä pelistä sekä aloittelijaystävällisen että helposti lähestyttävän niille, joita peli kiinnostaa Mazinger-lisenssin vuoksi, mutta joilla ei ole kokemusta tai kärsivällisyyttä pelata vaikeita kolikkopeli räiskintöjä. Tähän vaikuttaa ehkä eniten se, että roboteilla on kestoa kolmen osuman verran, eikä homma ole kerrasta poikki, kuten monessa muussa tämän ajan pelissä. Nostamalla vaikeustasoa tästä saa kuitenkin ihan tarpeeksi vaikean myös nille, jotka kaipaavat haastetta. Koska tämä on kolikkopelikäännös, niin jokaisella on mahdollisuus nähdä peli loppuun sakka, jos ei muuten, niin syöttämällä lisää kolikoita ja nostamalla alusten ja pommien, eli erikoishyökkäysten määrää. 

Mazinger Z on pätevä ja aloittelijaystävällinen ylöspäin scrollaava räiskintä, joka viehättää aiheensa vuoksi, mutta tarjoaa muuten hyvin vähän mitään uutta tai erikoista alan harrastajille. Pelin vetovoima on suoraan verrannollinen Mazingerin viehätyksen kanssa.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo   



Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...