Skip to main content

Pienoismallit Päreiksi

 Moi,

Tällä kertaa on vuorossa toinen tuore peli peräjälkeen. Katsotaan, miltä vaikutti Bandain elo/syyskuun vaihteessa julkaisema Gundam Breaker 4 Switchillä. Peli löytyy myös muilta alustoilta. 

Gundam Breaker on pelisarja, jonka idea on sinänsä simppeli, eli kolmannen persoonan toimintapeli Mobile Suit Gundam -sarjan kattavalla hahmovalikoimalla. Homman erona muihin Gundam-peleihin vain on se, että tällä kertaa tosiaankin taistellaan pienoismalleilla, eikä sarjojen maailman sisällä toimivilla hahmoilla. Tästä aiheesta on tehty tietysti myös omat animaatiosarjansa, jotka käyttävät nimeä Gundam Build Fighters. 

Gundam Breakeriin kuuluu myös tiiviinä osana se, että kun taistelut tapahtuvat pienoismalleilla, niin pelaajat voivat helposti hyödyntää oikean maailman vastaavia pienoismalleja ja niiden osia suunnitellakseen omia custom-mechojaan. Rakentelu, kustomointi ja suunnittelu on pelissä yhtä merkittävässä osassa kuin itse toimintapelaaminen. Osia, joita voi enimmäkseen yhdistellä vapaasti on valtava määrä, sillä omaan malliin on valittavissa pää, keskivartalo, oikea ja vasen käsi, jalat, selkäreppu ja monenlainen aseistus vapaasti yhdistelemällä tuhansista osista, sillä pelkästään valmiita, ihan kaupassa myytäviä Gundam-rakennussarjoja on mallinnettu mukaan useampi sata kappaletta. Tämän lisäksi valittavana on maalaus, merkinnät, jopa se, onko mukana kulumisefektiä pinnassa, vai ei. Omia luomuksiaan voi myös ihailla dioraamamodessa ja tallentaa niitä valittaviksi ja vaihdettaviksi. Onlinessa olevat pelaajat voivat myös esitellä hengentuotoksiaan muille pelaajille ja niiden kokoonpanoja voi hyödyntää omissa ideoissaan. 

Osia saa itselleen taistelemalla ja irrottamalla niitä muilta. Siitä tulee siis nimitys Gundam Breaker. Mukana on myös pelinsisäinen kauppa, josta voi ostaa tehtävistä ansaittavilla krediiteillä oikean maailman rakennussarjoja vastaavia malleja. Näitä aukeaa lisää pelin aikana esim. tarinatilassa edettäessä. Samalla aukeaa myös lisää osien editiontimahdollisuuksia ja tärkeä ominaisuus, eli osien “kehitys”. Jokaisella osalla on taso ja ominaisuudet, jotka vaikuttavat koko mechan suorituskykyyn ja esim. minkälaisia hyökkäyksiä on tarjolla. Pelaajan on kehitettävä osiaan tehtävien vaatimalle tasolle ja tämä tapahtuu niin ikään krediiteillä ja muilla osilla. Uhraamalla tarpeettomia osia evoluutioon, halutun osan taso kasvaa. Simppeli, mutta toimiva systeeni, joka myös samalla auttaa pitämään inventaarion järkevän kokoisena ilman jatkuvaa myyntirumbaa. Krediiteistä ei kuitenkaan ole varsinaisesti pulaa, vaan ainakin minä sain hankittua kaiken haluamani ilman tarvetta grindata rahaa. Osia voi ja kannattaa toki metsästää jonkin verran, koska harvinaisemmissa satunnaisesti pudonneissa osissa on paremmat bonukset kuin samassa kaupasta ostetussa versioissa.  

Mukana on tietysti myös se toimintapeli, joka on tämän tyylisiä pelejä pelanneille tuttua kolmannen persoonan menoa. Se on toimivaa, mutta ei loista erityisesti millään osa-alueella, jos sitä vertaa alan parhaisiin esimerkkeihin. Se on hinta, joka on maksettava siitä, että peli keskittyy kahteen osa-alueeseen 50/50. Tarinatila keskittyy peliporukkaan, joka nousee tuntemattomuudesta Gundam-taistojen eliittiin. Hyvin tavanomainen ja jossain määrin ennalta-arvattava ratkaisu, mutta se on riittävän kiinnostava ja toimiva viitekehys, että tarinan pelaa läpi ihan mielellään. Tarjolla on tietysti myös nettipeliä sekä yhteistyössä, että vastakkain. Ilmeisesti myös alustojen välinen peli ristiin löytyy, mikä on tervetullut tieto.

Ulkonäkö ei ainakaan Switchillä päätä huimaa, mutta on kuitenkin aivan riittävä ja ruudunpäivityskin pysyy varsin hyvällä tasolla, vaikka ruudulla olisi vähän enemmänkin toimintaa. Miinusta tulee siitä, että pelin soundtrackilla ei ole animaatiosarjojen mahtavia tunnareita, vaan perus “videopelimusaa”.  

Gundam Breaker 4 on suunnattu vahvasti Gundam-sarjojen faneille ja etenkin niille, jotka ovat innostuneet ajatuksesta rakentaa omia mechoja, tai ovat niin jo tehneetkin. Tälle kohdeyleisölle peli on varmasti oikein tervetullut ja mieluisa lisä Gundam-pelitarjontaan. Vinkkinä pienoismalleista innostuneille: Pelin suunnittelutyökaluja voi käyttää kätevästi myös suunnittelemaan omia kustomoituja mallejaan, sillä siinä voi kokeilla ideoitaan vapaasti etukäteen ja nähdä mahdollisen tuloksen ostamatta mitään. 



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia kaikille lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...