Moi,
Tänä sunnuntaina vuorossa on peli, joka ei varmasti paljon esittelyjä kaipaa. Nyt katsastetaan nimittäin Tetris, tuo Neuvostoliiton ylivertaisen insinööritaidon näyte. Pelin kehitti alunperin Aleksei Pajitnov vuonna 1984 ja Nintendon pelikonsoleille Tetris löysi tiensä 1987.
Kuten alussa sanoin, Tetris ei paljon esittelyjä kaipaa. No, miksi sitten sitä tässä esittelen? Sen takia, että huomasin Famicomin Tetriksen olevan erilainen kun NESin, mikä johti melkoiseen järkytykseen, sekä sitä kautta tähän blogipostaukseen.
Meikäläisille tutuin Tetris taitaa olla kolmen pelin bundlekasetilla ollut versio, joka oli Nintendo World Cupin ja Marion seurassa. Tämä famicomin tetris muistuttaa NEsin versiota yllättävän vähän: Ensinnäkin jo alkuruutu ja väripaletti ovat tyystin erilaiset. Siinä missä hallitsevana teemana NESillä oli harmaata, Famicomilla on ruskeaa. Myös musiikki on hieman erilaista, vaikka molemmilta Venäläistä kansanrallia löytyykin. Pienellä tutkimuksella selvisi, että Famicomin tetris perustuu Japanilaisille tietokoneille käännettyyn versioon.
Ulkonäköä suurempi järkytys liittyy kuitenkin pelattavuuteen. Jostain käsittämättömästä syystä kontrollit toimivat siten, että ALASPÄIN EI PUDOTA PALIKKAA, VAAN KÄÄNTÄÄ SITÄ!? A-NAPPI PUOLESTAAN PUDOTTAA PALIKAN!?? Aivot nyrjähtivät väkisin paikoiltaan ja mokia tuli jatkuvasti. Vertaisin, että Super Mariossa vaihdettaisiin yllättäen A ja B-nappien paikkaa. Hämmenys oli pohjaton.
Famicomin Tetrikseen voi suhtautua kahdella tavalla: Jännänä aivotreeninä, jossa pitää oppia pois 30-vuotta vanhasta lihasmuistista tai sitten pelikelvottomana tekeleenä, jonka voi samantien unohtaa. En ole ihan varma kumpaa mieltä itse olen, mutta jotain kertoo se, että missään myöhemmissä Teriksen versiossa nappulat eivät ole näin.
Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!
-malone
Comments
Snou