Skip to main content

Pensselisetä

 Hei,

Tällä kertaa palataan takaisin Famicomin pariin, jo oli aikakin. Vuorossa on Data Eastin kehittämä ja Namcon julkaisema Karnov vuodelta 1987. Tämäkin on kolikkopelikäännös, mikä ei liene yllättävää, koska kyseessä on Namco. 

Karnovin tarina menee kutakuinkin näin: Lohikäärme alakatai ryöstelee maita ja mantuja, mukaanlukien Karnovin kotikylän, mutta Jumala puuttuu peliin ja Lähettää Karnovin kostoretkelle uusilla voimilla varustettuna. Tästä alkaa Keski-Aasialaisen viiksekkään muskelimiehen tasoloikkaseikkailu läpi yhdeksän kentän. Karnov itsessään on aika jännä tapaus: Ei heti uskoisi lihaksikkaan, pussihousuisen jonkun “-istanilaisen” olevan se aivan vetävin hahmo Japanilaislasten pelihahmoksi. Tästä huolimatta Karnov nauttii pientä kulttimainetta ja oli jopa vähän niinkuin Data Eastin maskottihahmo. Hemmo esiintyy myös Fighter’s History-nimisen Street fighter -kloonin loppupahiksena. Omala tavallaan hupaisan sympaattinen tyyppi. Länkkäriversiosa tarinaa on kaiketi muutettu jonkin verran ja alkudemo puuttuu. Taisi olla sädekehällä varustettu Jumala liikaa puritaaneille.

Karnovin pelattavuus on perusteiltaan hyvin samankaltainen kun olettaa sopii: A hyppää ja B ampuu tulipalloja. Bonusesineitä löytyy jonkin verran, tulipalloja saa lisää kolmeen yhtäaikaiseen saakka, löytyy hyppykenkää, siipiä, pommeja ja pari muuta. Osa on ajastettuja toimimaan vain lyhyen ajan kerrallaan. Esineistä erikokisin on kuitenkin tikapuu, jolla voi kiivetä korkeammalle missä kohdin tahansa. Usein tämä auttaa saavuttamaan bonusesineitä, joskus tikkaille kannattaa kiivetä jopa pomotaisteluissa. Erikoinen on myös valikkosysteemi, jolla esineet valitaan: Select kayttää esineet, mikä on ihan jees, mutta aktiivisena oleva esine valitaan hämmentävästi siten, että aina kun painaa ristiohjainta oikealle tai vasemmalle, se korostaa esineen valikossa siihen suuntaan. Elikkäs, ihan tavallinen liikkuminen kelaa niitä itemeitä siellä menussa. Aika hämmentävää ja vahinkolaukauksia tulee enemmän kuin vähän. Tämän täytyy olla oudoin viritelmä koskaan.


Se, mikä tämän erottaa vaikkapa Mega Manista on yleinen scrubuisuus ja vaikeustaso: Karnov ei todellakaan ole liukasliikkeinen ja kestää vain kaksi osumaa. Myös hitboksi on valtava ja osumantunnistus, sanoisinko vähän kyseenalainen. Nykyjonnet sanoisi että “jankkia” löytyy. Käytännössä tämä meinaa että vihollisten ammukset ovat nopeampia kuin hahmo ja väistäminen yleisesti hankalaa. Kentät ovat kuitenkin lyhyitä, joten Karnovissa menestyminen perustuu ulkoa opetteluun, reflekseillä ei pelastautuminen onnistu kuin kerran tai kaksi, nekin vähän tuurilla. Joku voisi sanoa, että niinhän kaikki NES-pelit menevät. Jep, jossain määrin varmasti totta, mutta Karnovissa pitää opetella jokainen tilanne ulkoa, ekan kerran uusi vihollinen tai tilanne johtaa lähes poikkeuksetta kuolemaan. Bossejakin löytyy. Suurin osa menee tyylillä: Ammu niin paljon kun ehdit, ehkä hyppää, ehkä ei, mieluiten ennen kuin se ampuu kahdesti, koska niitä on pirun vaikea väistää. Itse otukset ovat ihan jänniä mytologian monsteteita Krakenista Nemean Leijonaan ja Medusaan. Lopussa tietysti se lohikäärme.

Ulkoasu on ihan hyvää perus Famicomia, muutama mielenkiintoinen kenttien teema löytyy ja spritet ovat paikoitellen mielikuvituksellisia. Musiikit eivät särje korvia, vaikka äänissä onkin pientä scrubuisuutta niissäkin. Ei mitään kirkkainta sinfoniaa.

Karnov on kulttimainetta nauttiva erikoisuus, joka on jollain oudolla tapaa sympaattinen, mutta millään ilveellä tätä ei voi sanoa erityisen hyväksi peliksi, varsinkaan erittäin kovaa kilpailua sisältävässä toimintatasoloikkien sarjassa. Jos lihaksikas Itämään mies viehättää, niin silloin kannattaa kokeilla.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan! 


-malone  



Comments

Anonymous said…
Taas opin uutta Japanin ihmeistä! Lisäksi järkytyin otsikkoa, koska mulla on ilman Karnoviakin soinut korvamatona Niilin hanhet koko viikonlopun xD
Snou
Malone said…
Tuo on jo melkoinen yhteensattuma. Pensselisetä vuonna 2020 samaan aikaan kun KARNOV! D:

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...