Skip to main content

Saisinko puolet palkkiosta, kiitos? Pikku-ukkoperjantai #6

 Hei,

Pikku-ukkoperjantaista tulikin lauantai, mutta ei anneta sen häiritä. Ajattelin raapustaa pienen blogauksen tässä vähän aikaa sitten saapuneesta paketista, mutta tällä kertaa tarjolla on jotain vähän erilaista sillä kyseessä ei ole minkään sortin action figuuri. Kurkataan, miltä Gentle Giantin 1:6 -pysti Disney+ sarjan Mandalorianista näyttää!

Gentle Giant on käsittääkseni Kaliforniassa toimiva keräilyesineiden valmistaja, joka näyttää tätä nykyä olevan sarjispuolelta tutun jakelijan, Diamondin omistuksessa. GG erikoistuu lähinnä patsaisiin, jotka asettuvat omassa sarjassaan hintahaitarin keskivaiheille, mutta toisinaan etenkin coni-exclusiivit pompsahtavat. Star Wars-lisenssi on ehdottomasti se tunnetuin ja tärkein, mutta näyttävät laajentaneen viime vuosina myös Marveliin. 

Selvä, vilkaistaan mitä tuli ostettua: Loota on allekirjoittaneelle tuttu, lähes kaikki Star Wars-paketit noudattavat samaa musta/harmaa designia. Näissä hommissa aina pikkuisen kuumottaa, ettei mitään ole sattunut hajoamaan kuljetuksen aikana tapahtuneessa murjonnassa. Onneksi ei, vaikka yksi kulma vähän rutussa olikin, sisällä oleva styroksi se varsinainen suojain on.

Pystissa on mukavasti kokoa ja näköä, sekä painoa, varmasti päälle kilon verran. Jep, tämä ei ole muovia, vaan hartsia, joka on sitten maalattu. Paino tuo mukanaan laadun tuntua ja tietynlaista uskottavuutta. Kuitenkin kaiverrus ja maalaus on se, jotka eniten kiinnittävät huomiota: Kaikki näyttää olevan kohdallaan mitään virheitä ei löytynyt ja etenkin haarniskan vauriot ovat todella vakuuttavaa jälkeä. Niitä ei ole vain maalattu, vaan kaikki lommot ja naarmut on myös kaiverrettu pintoihin. Tämä on siis herran esimmäinen sotisopa, joka vaihtui jo kolmosjaksossa kiiltävään Beskar-haarniskaan. Toinen ertyisen vaikutuksen telkevä seikka on kypärän saumoihin malattu hienoinen ruoste-efekti, joka näyttää todella hyvältä.

Mitään liikkuvia osia ei löydy, joten niistä ei tarvitse puhua. Ainoa gimmickiksi luettava yksityiskohta on liekinheittimen tuliefekti, joka on läpinäkyvää muovia. Onneksi sekin on hyvin maalattu, muuten se saattaisi halventaa muuten kaikin puolin laadukkaan tuntuista kokonaisuutta.

Kaiken kaikkiaan vakuuttava esitys. Mando on prikulleen oikean näköinen, asento on riittävän hillitty, mutta välittää kuitenkin liikkeen tuntua ja paino luo mielikivan lähempänä museoesinettä kuin lelua. Hauskana yksityiskohtana minun yksilöni on numero 13/3000. Näitä on tehty siis rajoitettu määrä, kuten käsittääkseni kaikkia Gentle Giantin julkaisuja. Tämä herra pääsee tietokonepöydän kulmalle, johon se soveltuu hyvin, eipähän nimittäin kaadu jos ja kun sattuu tönäisemään pöytää mennessään. 

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille!


-malone


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...