Skip to main content

Vasen, tiukka oikea, hyppy!

 Hei,

Tällä viikolla lähdetään ajelulle. Vuorossa on Data Eastin vuonna 1986 julkaisema porttaus pelistä, jolla on monta nimeä: Alkuperäinen kolikkopeli oli Burnin’ Rubber vuodelta 1982, länsimaissa NES versio kulkee nimellä Bump ‘n Jump. Tämä Famicomin versio on nimeltään Buggy Popper.

Kuten näin iäkkäästä kolikkopelistä voi arvata, kyseessä on suoraviivainen ylhäältä kuvattu autohurjailu, jossa pienet pirssit huristavat rataa eteenpäin, välillä törmäillen toisiinsa, sekä radan esteisiin. Pelissä on kuitenkin juju, joka tekee siitä keskimääräistä Spy Hunter-kloonia jännemmän: Pirssillä nimittäin voi hypätä ja vieläpä oikein kunnon leiskautuksia, sekä laskeutua vihulaisten päälle kuin Mariossa ikään. Hyppyä pitää käyttää myös radan esteiden välttämiseen. 

Pelin mekaniikka toimii siten että A-napilla hyppää, B-napilla jarruttaa, siinä se. Pirssissä on kuitenkin bensamittari, jota ei saa päästää nolliin, joten matkan varelta on kerättävä kanistereita, muuten nirrin lähdön aiheuttaa esteisiin tai radan laitoihin törmääminen, kerrasta poikki mekaniikalla. Muita autoja voi töniä tieltään tai räjäyttää hyppäämällä päälle. Isoista esteistä, kuten katkenneista silloista tai radan poikki kulkevasta muurista(?!) varoitetaan merkillä vähän etukäteen. Hyppiminen on paras ja hyödyllisin tapa välttää esteet, mutta väärin ajoitettuna voi olla että laskeutuu juuri väärään aikaan eikä enää ehdi reagoida esteeseen, tai missaa liikaa elintärkeitä bensapönttöjä.  

Vaikeustasoa on, kuten kolikkopeliltä saattaa odottaa, reippaasti. Radat on syytä tuntea hyvin, muuten ei menestystä irtoa ehkä paria ekaa lukuunottamatta. Mitenkään mahdoton peli ei kuitenkaan ole ja continue löytyy, joskin epäkäytännöllismmällä kikalla koskaan: Pitää painaa ykkösohjaimen select pohjaan, sitten A+B pohjaan kakkosohjaimseta ja sitten kaksi kertaa starttia. Mikei vaikka vaan select+start ykkösestä ja sillä siisti? Tähän törmää jatkuvasti Famicomilla, ihme akrobatiatemppuja siinä missä NESin vastaavat ovat usein kaksi nappia. Rassaa hermoja aivan suotta, nuo kuitenkin kerrotaan usein vielä manuskassa, joten mitään salatiedettä tai tarkoin varjeltuja salaisuuksia ne eivät ole. 


KirppuPoksauttelijan ulkoasu on ihan jees, ruutu vierii sulavasti ja kontrollit ovat hyvät, mikä onkin elintärkeää tämmöisessä pelissä. Erikoismaininta parille biisille, jotka ovat aivan huippuhyviä rallatuksia. 

Buggy Popper on ehdottomasti parempaa puoliskoa tähän saakka näkemistäni Famicomin autopeleistä. Hyppymekaniikka tekee tästä jännän ja soveliaan jopa puhtaita kilpa-ajoja karsastavalle.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia kaikille lukijoille ja palaan taas pian asiaan!


-malonea 





Comments

Anonymous said…
Håhåå, formulakisoihinkin saataisiin uudenlaista jännitystä, jos radan poikki rakennettaisiin MUURI! 8D Mut etiketin kuvasta tulee aavemaisesti mieleen tää Jyväskylän äskettäinen onnettomuus... on ne moposet liian jänniä... D:
Snou
Anonymous said…
Jep, se muuri oli kieltämättä melkonen järkytys.
Mä muuten kuljen sen mopoiluristeyksen ohi harva se päivä, ihme ettei sillä tyylillä ole osunut aikaisemmin. Mäki, jonka päälle ei näe on just risteyksen kohdalla. Bonuksena koulu ja kersoja tien toisella puolella.

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...