Skip to main content

Tein itse ja säästin: Pikku-ukkoperjantai #13

 Hei,

Jälleen olisi perjantaiksi figuuriblogia. Tällä kertaa vaan kyseessä ei ole niinkään valmis figuuri vaan rakennussarja, joten luvassa on jotain ennennäkemätöntä. Myös minä liikun hieman tuntemattomilla vesillä, tai ainakin pitkästä aikaa. Katsotaan, kuinka kävi Bandain High Grade MS-06 Zaku II Red Comet Versionin kanssa. 

Siinä mielessä pysytään tutuissa aiheissa, että tarkoituksena oli tehdä taas yksi Zaku, mutta nyt olisi koottava itse Punainen Komeetta, alkuperäisen Gundamin Darth Vaderia vastaava hahmo, Char Aznablen henkilökohtainen punaiseksi maalattu (shoutoutsit Mannfred von Richthofenille) malli, vielä tarkalleen ottaen Mobile Suit Gundam Origin -versio. 

Luvassa olisi siis pienoismallin rakennusta. Syitä tähän touhuun oli kaksi: Ensimmäiseksi halusin juuri tämän version Charin Zakusta ja toisekseen kotona kökkiessä on aikaa kaikille pienille askarteluprojekteille. Juuri tätä kyseistä mallia ei saa missään muussa muodossa kun pienoismallina, mutta päätöksentekoa helpotti se, että rakennussarja maksaa noin kolmanneksen vaikkapa Robot Spiritsin valmiista figuurista. Suurta rahallista menetystä ei siis tule, vaikka homma menisi plörinäksi. Tosin, vaikka pientä jännitystä olikin ilmassa, niin olin silti melko varma kyvyistäni, koska näiden kanssa on tullut räpellettyä lapsena ja sitten myöhemmin hieman vastaavia hommia Warhammer-touhujen kanssa. Lisäksi namä High Gradet ovat simppelimmästä päästä Gundam-rakennussarjoja. En kuitenkaan ole tehnyt mitään tämän tyylistä hommaa viiteentoista vuoteen, joten..

Osien määrä ei hirvittänyt ja ohjeissakin oli vain puolen tusinaa sivua, mikä karisti epäilyksen rippeet ja tuumasin, että tämän saa kasaan yhdessä iltapäivässä/illassa. Kyllähän sen sai, kaikkineen ähelsin noin viitisen tuntia ja jotain pikkusäätöä tunnin verran päälle. Kaikki meni niinkuin pitikin, mutta yvötärön ympäri menevät kaapelit aiheuttivat jonkun verran hammasten kiristystä, saisivat olla reippaasti elastisemmat, kun kerran tarkoitus on saada ne venkuloitua mutkalle monesta kohtaa ja vielä kiinni molemmista päistä. Osien kiinnityskohdista valurankaan jäi tietty jäljet, jotka vielä pitäisi sutaista maalilla piiloon. Teen sen, jahka ehdin ja hankin sopivat värit. Merkinnät ovat muuten tarroja, eikä vedellä kiinnitettäviä siirtokuvia ja ne ovat aivan jumalattoman pieniä, joten pidän saavutuksena, että sain ne kaikki kiinnitettyä jopa lähelle niinkun pitää. 

Siinä on mitä jäi jäljelle. Intoilin kasauksen kanssa niin, etten älynnyt edes ottaa kuvia välilivaiheista.

Lopputuloksesta pitää sanoa, että olen vaikuttunut, kuinka tarkasti ja harkiten kaikki osat on rakennettu. Liimaa ei tarvittu kun kerran, sekin vain pikku piste tuhon “nokkaan” joka oli putoamisvaarassa. Liikkuvuus on lähes valmiin figuurin tasolla, sillä tähän rakennetaan ihan nivelet. Astetta monimutkaisemmat Real Gradet kuulemma liikkuvat jopa paremmin kun figuurit, niihin rakennetaan kokonainen runko sisäpuolelle. Koko on täsmälleen sama kun Robot Spiritsin Zakuissa, joten tämä sulautuu sopivasti joukkoon. 

Yksityiskohtia on paljon. Pidän erityisesti siitä, miten Charin Zakusta on poistettu selässä olevan moottorin yläosasta kaksi tötteröä, jotka ovat kuulemma reaktorin hätäventtiilit, mitkä rajoittavat tehoa. Char kun on niin Badass-ässäpilotti, niin poistatti ne, jotta voi käyttää Zakuaan yliteholla. Vyösyöttöinen konekivääri ja pään paneelien reunat ovat myös sellaisia pieniä juttuja, miksi suosin Origin-versiota. 

Loppujen lopuksi päästiin voiton puolelle: Lopputulokseen olen tyytyväinen, vaikkei se täydelline olekaan. Tulisi parempi, jos tekisin nyt perään uuden ja hankkisin vähän tarvikkeita, kuten hienoa hiomapaperia. Sen verran sain onnistumisen tunnetta innostusta että ehkäpä teenkin, jopa tässä lähiaikoina. 

Siinä oli tämänkertainen, kädentaitoja sisältävä Pikku-ukkoperjantai. Kiitoksia kaikille lukijoille, palaan taas pian asiaan.

-malone


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...