Skip to main content

Tein itse ja säästin: Pikku-ukkoperjantai #13

 Hei,

Jälleen olisi perjantaiksi figuuriblogia. Tällä kertaa vaan kyseessä ei ole niinkään valmis figuuri vaan rakennussarja, joten luvassa on jotain ennennäkemätöntä. Myös minä liikun hieman tuntemattomilla vesillä, tai ainakin pitkästä aikaa. Katsotaan, kuinka kävi Bandain High Grade MS-06 Zaku II Red Comet Versionin kanssa. 

Siinä mielessä pysytään tutuissa aiheissa, että tarkoituksena oli tehdä taas yksi Zaku, mutta nyt olisi koottava itse Punainen Komeetta, alkuperäisen Gundamin Darth Vaderia vastaava hahmo, Char Aznablen henkilökohtainen punaiseksi maalattu (shoutoutsit Mannfred von Richthofenille) malli, vielä tarkalleen ottaen Mobile Suit Gundam Origin -versio. 

Luvassa olisi siis pienoismallin rakennusta. Syitä tähän touhuun oli kaksi: Ensimmäiseksi halusin juuri tämän version Charin Zakusta ja toisekseen kotona kökkiessä on aikaa kaikille pienille askarteluprojekteille. Juuri tätä kyseistä mallia ei saa missään muussa muodossa kun pienoismallina, mutta päätöksentekoa helpotti se, että rakennussarja maksaa noin kolmanneksen vaikkapa Robot Spiritsin valmiista figuurista. Suurta rahallista menetystä ei siis tule, vaikka homma menisi plörinäksi. Tosin, vaikka pientä jännitystä olikin ilmassa, niin olin silti melko varma kyvyistäni, koska näiden kanssa on tullut räpellettyä lapsena ja sitten myöhemmin hieman vastaavia hommia Warhammer-touhujen kanssa. Lisäksi namä High Gradet ovat simppelimmästä päästä Gundam-rakennussarjoja. En kuitenkaan ole tehnyt mitään tämän tyylistä hommaa viiteentoista vuoteen, joten..

Osien määrä ei hirvittänyt ja ohjeissakin oli vain puolen tusinaa sivua, mikä karisti epäilyksen rippeet ja tuumasin, että tämän saa kasaan yhdessä iltapäivässä/illassa. Kyllähän sen sai, kaikkineen ähelsin noin viitisen tuntia ja jotain pikkusäätöä tunnin verran päälle. Kaikki meni niinkuin pitikin, mutta yvötärön ympäri menevät kaapelit aiheuttivat jonkun verran hammasten kiristystä, saisivat olla reippaasti elastisemmat, kun kerran tarkoitus on saada ne venkuloitua mutkalle monesta kohtaa ja vielä kiinni molemmista päistä. Osien kiinnityskohdista valurankaan jäi tietty jäljet, jotka vielä pitäisi sutaista maalilla piiloon. Teen sen, jahka ehdin ja hankin sopivat värit. Merkinnät ovat muuten tarroja, eikä vedellä kiinnitettäviä siirtokuvia ja ne ovat aivan jumalattoman pieniä, joten pidän saavutuksena, että sain ne kaikki kiinnitettyä jopa lähelle niinkun pitää. 

Siinä on mitä jäi jäljelle. Intoilin kasauksen kanssa niin, etten älynnyt edes ottaa kuvia välilivaiheista.

Lopputuloksesta pitää sanoa, että olen vaikuttunut, kuinka tarkasti ja harkiten kaikki osat on rakennettu. Liimaa ei tarvittu kun kerran, sekin vain pikku piste tuhon “nokkaan” joka oli putoamisvaarassa. Liikkuvuus on lähes valmiin figuurin tasolla, sillä tähän rakennetaan ihan nivelet. Astetta monimutkaisemmat Real Gradet kuulemma liikkuvat jopa paremmin kun figuurit, niihin rakennetaan kokonainen runko sisäpuolelle. Koko on täsmälleen sama kun Robot Spiritsin Zakuissa, joten tämä sulautuu sopivasti joukkoon. 

Yksityiskohtia on paljon. Pidän erityisesti siitä, miten Charin Zakusta on poistettu selässä olevan moottorin yläosasta kaksi tötteröä, jotka ovat kuulemma reaktorin hätäventtiilit, mitkä rajoittavat tehoa. Char kun on niin Badass-ässäpilotti, niin poistatti ne, jotta voi käyttää Zakuaan yliteholla. Vyösyöttöinen konekivääri ja pään paneelien reunat ovat myös sellaisia pieniä juttuja, miksi suosin Origin-versiota. 

Loppujen lopuksi päästiin voiton puolelle: Lopputulokseen olen tyytyväinen, vaikkei se täydelline olekaan. Tulisi parempi, jos tekisin nyt perään uuden ja hankkisin vähän tarvikkeita, kuten hienoa hiomapaperia. Sen verran sain onnistumisen tunnetta innostusta että ehkäpä teenkin, jopa tässä lähiaikoina. 

Siinä oli tämänkertainen, kädentaitoja sisältävä Pikku-ukkoperjantai. Kiitoksia kaikille lukijoille, palaan taas pian asiaan.

-malone


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el

Ajelulla tekoälyn kanssa

 Moi, Tällä viikolla on luvassa lisää PS1:n tuliaispelejä. Katsotaan, miltä vaikutti manga- ja animeklassikkoon perustuva Ghost In The Shell vuodelta 1997. Pelin on kehittänyt Exact yhteistyössä Production I.G.:n kanssa, mikä oli aika harvinaista vielä tähän aikaan. Koko hommaan on ylipäänsä panostettu keskimääräistä ysärin lisenssipeliä enemmän, sillä alkuperäisen mangan tekijä Masamune Shirow oli tiiviisti mukana pelin suunnittelussa. Oletan, että Ghost In The Shell on kaikille lukijoille jossain määrin tuttu. Jos ei ole, niin nyt kiireesti lukemaan manga tai katsomaan animeleffa. 2017 Hollywood-versiolla ei ole niin väliä, vaikka se onkin ehkä aavistuksen mainettaan parempi. Olen tehnyt Ghost In The Shellista podcastin ja mangasta youtube-videon, joten niistä voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa tarkempia mietteitä, jos sellainen kiinnostaa.   Pelin tarina menee siten, että pelaaja on Jaosto 9:n uusi tulokasagentti ja ohjastaa Fuchikoma-mechaa erinäisissä tehtävissä. Majuri Kusanag

Super Sissit

 Moi, Tällä viikolla pelailussa on jälleen Famicomin peli, jonka ilmestyminen näinkin “myöhään” on vähän yllättävää. Se johtuu siitä, että minulla ei ollut alkuperäistä pelikasettia, ennen kuin nyt. Vuorossa on Konamin toimintapeli Super C, eli Super Contra vuodelta 1990. Contra tuskin esittelyjä kaipaa. Tai, ehkä internetiä täysin seuraamaton kaipaa, sillä peli oli Euroopassa nimellä Probotector ja Gryzor. Joka tapauksessa homman idea on simppeli, Arnoldin ja Stallonen näköiset muskelikommandot pelastavat maailman muukalaisten hyökkäykseltä tuttuun 8-bittiseen tapaan, eli loikkimalla tasoilla ja ampumalla pyssyllä Minulle Super Contra, joka muuten jännästi ei ole Super Nintendon peli, kuten kaikki muut Super-alkuiset, on meikäläiselle selvästi NESin Contrista se vähemmän tuttu, ihan sen takia, että kenelläkään tutulla tai minulla ei ollut peliä silloin aikoinaan. Ei se missään nimessä tuntematon ole, mutta peliajassa Perus Contra vs Super C on varmasti 95% vastaan 5%. Tämä on vaan hyv