Skip to main content

Tein itse ja säästin: Pikku-ukkoperjantai #13

 Hei,

Jälleen olisi perjantaiksi figuuriblogia. Tällä kertaa vaan kyseessä ei ole niinkään valmis figuuri vaan rakennussarja, joten luvassa on jotain ennennäkemätöntä. Myös minä liikun hieman tuntemattomilla vesillä, tai ainakin pitkästä aikaa. Katsotaan, kuinka kävi Bandain High Grade MS-06 Zaku II Red Comet Versionin kanssa. 

Siinä mielessä pysytään tutuissa aiheissa, että tarkoituksena oli tehdä taas yksi Zaku, mutta nyt olisi koottava itse Punainen Komeetta, alkuperäisen Gundamin Darth Vaderia vastaava hahmo, Char Aznablen henkilökohtainen punaiseksi maalattu (shoutoutsit Mannfred von Richthofenille) malli, vielä tarkalleen ottaen Mobile Suit Gundam Origin -versio. 

Luvassa olisi siis pienoismallin rakennusta. Syitä tähän touhuun oli kaksi: Ensimmäiseksi halusin juuri tämän version Charin Zakusta ja toisekseen kotona kökkiessä on aikaa kaikille pienille askarteluprojekteille. Juuri tätä kyseistä mallia ei saa missään muussa muodossa kun pienoismallina, mutta päätöksentekoa helpotti se, että rakennussarja maksaa noin kolmanneksen vaikkapa Robot Spiritsin valmiista figuurista. Suurta rahallista menetystä ei siis tule, vaikka homma menisi plörinäksi. Tosin, vaikka pientä jännitystä olikin ilmassa, niin olin silti melko varma kyvyistäni, koska näiden kanssa on tullut räpellettyä lapsena ja sitten myöhemmin hieman vastaavia hommia Warhammer-touhujen kanssa. Lisäksi namä High Gradet ovat simppelimmästä päästä Gundam-rakennussarjoja. En kuitenkaan ole tehnyt mitään tämän tyylistä hommaa viiteentoista vuoteen, joten..

Osien määrä ei hirvittänyt ja ohjeissakin oli vain puolen tusinaa sivua, mikä karisti epäilyksen rippeet ja tuumasin, että tämän saa kasaan yhdessä iltapäivässä/illassa. Kyllähän sen sai, kaikkineen ähelsin noin viitisen tuntia ja jotain pikkusäätöä tunnin verran päälle. Kaikki meni niinkuin pitikin, mutta yvötärön ympäri menevät kaapelit aiheuttivat jonkun verran hammasten kiristystä, saisivat olla reippaasti elastisemmat, kun kerran tarkoitus on saada ne venkuloitua mutkalle monesta kohtaa ja vielä kiinni molemmista päistä. Osien kiinnityskohdista valurankaan jäi tietty jäljet, jotka vielä pitäisi sutaista maalilla piiloon. Teen sen, jahka ehdin ja hankin sopivat värit. Merkinnät ovat muuten tarroja, eikä vedellä kiinnitettäviä siirtokuvia ja ne ovat aivan jumalattoman pieniä, joten pidän saavutuksena, että sain ne kaikki kiinnitettyä jopa lähelle niinkun pitää. 

Siinä on mitä jäi jäljelle. Intoilin kasauksen kanssa niin, etten älynnyt edes ottaa kuvia välilivaiheista.

Lopputuloksesta pitää sanoa, että olen vaikuttunut, kuinka tarkasti ja harkiten kaikki osat on rakennettu. Liimaa ei tarvittu kun kerran, sekin vain pikku piste tuhon “nokkaan” joka oli putoamisvaarassa. Liikkuvuus on lähes valmiin figuurin tasolla, sillä tähän rakennetaan ihan nivelet. Astetta monimutkaisemmat Real Gradet kuulemma liikkuvat jopa paremmin kun figuurit, niihin rakennetaan kokonainen runko sisäpuolelle. Koko on täsmälleen sama kun Robot Spiritsin Zakuissa, joten tämä sulautuu sopivasti joukkoon. 

Yksityiskohtia on paljon. Pidän erityisesti siitä, miten Charin Zakusta on poistettu selässä olevan moottorin yläosasta kaksi tötteröä, jotka ovat kuulemma reaktorin hätäventtiilit, mitkä rajoittavat tehoa. Char kun on niin Badass-ässäpilotti, niin poistatti ne, jotta voi käyttää Zakuaan yliteholla. Vyösyöttöinen konekivääri ja pään paneelien reunat ovat myös sellaisia pieniä juttuja, miksi suosin Origin-versiota. 

Loppujen lopuksi päästiin voiton puolelle: Lopputulokseen olen tyytyväinen, vaikkei se täydelline olekaan. Tulisi parempi, jos tekisin nyt perään uuden ja hankkisin vähän tarvikkeita, kuten hienoa hiomapaperia. Sen verran sain onnistumisen tunnetta innostusta että ehkäpä teenkin, jopa tässä lähiaikoina. 

Siinä oli tämänkertainen, kädentaitoja sisältävä Pikku-ukkoperjantai. Kiitoksia kaikille lukijoille, palaan taas pian asiaan.

-malone


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...