Skip to main content

Valistusta

 Hei,

Tällä kertaa vuorossa on jälleen yksi Famicomin lännessä ennennäkemätön tapaus: Tokuma Shotenin julkaisema ja Telent Japanin kehittämä Valis: Fantasm Soldier (Mugen Senshi Valis) vuodelta 1987. Tämä on käytännössä kokonaan uudelleen kehitetty peli PC-88 & MSX -tietokoneiden versiosta, jonka väsäsi alunperin studio nimeltä Wolf Team.

Kun katsoo pelin ulkoasua ja aihetta, niin helposti luulisi, että tämä on taas yksi manga- tai animelisenssi, vaan eipä olekaan. Idea on ihan oma, vaikka tästä sarjasta on kyllä tehty manga (ja mm. hentaipeli) jälkikäteen. Valis on ns. “Taikatyttö” -genreä, jossa tavallinen koulutyttö saa maagiset supervoimat, niinkuin vaikka Sailor Moonissa. Homma menee pääpiirteittäin näin: Yuko Asou on koulutyttö, joka saa tehtäväkseen suojella kolmea ulottuvuutta (Maa, Henkien Maailma ja Vecanti, josta nämä taikahommat tulevat) taikamiekka Valiksen avulla. Näitä kaikkia uhkaa tietysti pahis, joka on tällä kertaa demoni nimeltään Rogles. Vecantin kuningatar Valia antaa miekan Yukolle ja siitä alkaa ajan hengen mukaan sivulle scrollaava toimintaseikkailu. Valis on ensimmäisiä, ellei ensimmäinen peli, jossa on myös “cinemaattisia” välianimaatioita, joiden laatu on varsin korkea, tämä siis ennen Ninja Gaidenia. Sanoisin, että tämä animetyylinen ulkoasu on myös syy, miksi pelisarjasta tuli suosittu. 

Itse peli on simppeli A hyppää, B huitaisee miekalla, joka samalla ampuu taikapalleroita jonkin matkaa eteenpäin. Vihollisia puskee ruudulle tasaista tahtia ja tavoitteena on päästä kentän pomon luokse, ottaa siltä nirri pois ja jatkaa seuraavaan. Yukolla on elämäpalkki, joka tosin kuluu melko vauhdilla jokaisesta viholliskosketuksesta. Kuulostaa simppeliltä, eikö vain? 

No ei, nimittäin pelin vaikeustaso on murhaava. Vihollisia on paljon, niitä on vaikea välttää ja osa liikkuu niin nopeasti ja satunnaisesti, että niiden liikettä ei voi ennakoida. Samoin jotkut isommat pahikset vaativat suuren määrän osumia, siinä missä Yukolle riittää puolen tusinaa. Mitään parannusesineitä en löytänyt. Tämän lisäksi jo ensimmäinen kenttä, kaupunki on sokkelo, joka ei ole lineaarinen ja tavoite ei ole lainkaan selvillä. Kadut ovat kylä sivuttaissuunnassa, mutta risteyksissä voi liikkua ylös ja alas “syvyyssuunnassa”, jolloin liikutaan ikäänkuin rinnakkaisella janalla vasemmalle tai oikealle. Mitään karttaa ei tietenkään ole ja harmaat kadunkulmat näyttävät kaikki samalta. Tämän kun lisää vaikeasti vältettävään vahinkoon ja parannusesineiden puutteeseen, niin jokainen harha-askel heikentää mahdollisuuksia päästä loppuun reippaasti. Pelasin kaksi tuntia näkemättä 2. kenttää tai edes varmaa tietoa pomosta. Sitten meni konsoli kiinni ja tuumasin, että katson läpipeluun tai etsin kartan. Olen aika pitkälle sitä mieltä, että mahdotonta peliä ei ole olemassakaan, mutta tämä on aika lähellä sitä, ainakin ilman jonkin sortin ohjetta. Myöhemmät kentät eivät kuulemma ole sokkeloita, joten fiksusti kehittäjät laittoivat “herkullisimman” ekaksi, ettei kukaan varmasti näkisi seuraavia. PC-88 ja MSX -versiot ovat ilmeisesti ihan eri pelejä, joten tämä nerokas ratkaisu on Famicomin yksinoikeus. Myös Mega Driven versio on ihan vaan simppeli sidescroller, olen pelannut.

Ulkoasu on kuitenkin Famicom mittapuulla hyvä. Heti alussa rävähtää menevä ja mieleenjäävä tunnari, joka on oikeasti hyvää 8-bittistä meininkiä ja grafiikka on muutenkin vuoden 1987 peliksi hyvää, lukuunottamatta monotonisia taustoja. 

Valis on mielenkiintoinen tapaus, tai olisi, ellei järjetön vaikeustaso ja suunnitteluongelmat tekisi pelistä lähes pelikelvotonta. Ilman opasta en nimittäin enää tähän koske. En kuitenkaan luovuta sarjan suhteen, vaan ensi viikolla on luvassa jatko-osa Mega Drivelle. 

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!

-malone


 



Comments

Popular posts from this blog

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...